Niinkuin kedon kukkanen,
on ihmiselo tää:
Se syntyy, kasvaa, kukoistaa
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
ja hiljaa häviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain Luoja yksin tietää sen,
päiviemme määrän.
Hän tuntee meistä jokaisen,
ei tee Hän mitään väärää.
On Hänen lahjaa elo tää,
sen joka ainut hetki.
Hän vierellemme silloin jää,
kun päättyy mainen retki.
Jo surunkyynel silmiin saa,
kun ystävä on poissa.
Kaipaus suuri syömmeen jää,
elämän taisteluissa.
Seuraa meitä Facebookissa
2/1 |
klo 16:26 | 19.7.2015
Nyt on oikea teksi otsikon alla!
