Sinä aamuna, kun en enää ole lähelläsi,

nauti auringon ensisäteistä taivaanrannassa,

tee aamuaskareesi, lue lehtesi, juo kahvisi,

ja ole unohtamatta, hetkeäkään unohtamatta,

että olit minulle kaikki, kuin suola, kuin sokeri.

Sinä päivänä, kun en enää ole tykönäsi,

työskentele tyynesti, lepää, astele verkkaisesti,

hoida kukkasiasi, juttele niille hiljaa, hellästi,

ja ole unohtamatta, hetkeäkään unohtamatta,

että olit minulle kaikki, kuin suola, kuin sokeri.

Sinä iltana, kun en enää ole rinnallasi,

rentoudu, ruoki itsesi, ole tyytyväinen itseesi,

laske työkalut käsistäsi, riisu työpukusi,

ja ole unohtamatta, hetkeäkään unohtamatta,

että olit minulle kaikki, kuin suoka, kuin sokeri.

Sinä yönä, kun en enää ole vierelläsi,

lue kirjaa, risti viimein kätesi, kiitä päivästäsi,

matkaa maahan unten, siellä sinua odottelen,

ja ole unohtamatta, hetkeäkään unohtamatta,

että olit minulle kaikki, kuin suola, kuin sokeri.