Miehen mieltä painoi raskas taakka,
pimeys, yksinäisyys, kylmä talvi.
Pullon suu kutsui sulotuoksuillaan,
maistui niin hyvälle, turmion vesi.

Rukkasiin sullotut kädet tärisivät,
elämän runtelemat, haavoja täynnä.
Ne hakivat lämpöä toisistaan,
turhaan, kaikki mennyttä on.

Pimeys ja suru valtasi mielen,
tässäkö tämä oli, kärsimyksien päätös.
Hangen kylmä syli kutsui kulkijaa,
maassa tyhjä pullo, kaiken alku ja loppu.