Pientä tuulenvirettä puiden lehdillä, auringonviiruja pihanmaalla.
Joku nähnyt kattohaikaran , vielä joutsenia.
Tämä syksy odotaa talvea, lunta peittämään kesän muistot.
Vielä kukkapenkissä viimeiset orvokit , värit eivät vielä ole haalistuneet.
Sokerijuurikaskasoja pellon reunoilla , muuten syystyöt tehty.
Peuroja aamuhämärissä aamukasteen peittämillä pelloilla.
Joskus jopa päiväsaikaan.
Tämä lokakuu odotusta täynnä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minusta on mukavia nuo runot eri vuodenajoista. Tietty aika samankaltaisia kun ei siinä aihe paljoa muutu. Mutta kuitenkin jokaisessa runonossa on sisällisyyttä ja erilaisuutta Huomaa itse ajattelevan usein samoin ja ne tunteet meillä menevät kuitenkin niin samala linjalla runoilian kanssa

Onko se tarkoitus tällä sivulla vain haistella samoja asioita joista "runon" kirjoittajakin. Eikö ole mitään sanaottavaa?
Runo on epäjohdonmukainen ja kummalliset jaot ja muutenkin kehno. Aihe on tuota ainaista samaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla