Niin kuin hyvä haltia
sinä tulit kesäyönä
niin kuin aurinko
kutoo säteistään ryijyn.
Niin kuin nuotionkipinä
sinä lämmitit minun
sydäntäni,
sydäntä hyvää ja pahaa.
Olin sankari, itsevarma
mielikuvieni takana.
Olin lämpöä vastaan
mutta nuotion kipinöissä
punnittiin
rehellisyys ainoastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Minä muutuin
muutuin säteissä auringon,
minä kastuin
sateen ropinan lailla,
minä,
menninkäinen vakava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
