Risuja toiset kerää
ja ne kokoksi kohoaa.
Kohta syttyvi kasa rätisten,
liekkö ollut hiukan kostea
koska lieskat ei nouse korkeuksiin
vaan kituen palaa kokko.
Minä muistojeni risuja kasaan,
risut toiset kuivana roihuaa ja
toiset mustana kytee.
Osa muistojen oksista korkealle lieskaa ja
toiset painuvat märkinä maahan.
Oksat kuivat, sieluni sirpaleet,
ne nousevat ikuisuuteen
Juhannuksena 19.6.2009
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
