Oli tännää talo miästesaunas,
oikeestas se o lenkkisauna.
Mää kyl vähä eppäile sitä.
Ainoo lenkki taitaa ol makkara.

Väkkee oli vähä, kolme miäst.
Muut oli vanhoi tuttui ja jutukki,
mut yks oli iha outo partane miäs,
 hiljakkoi leikattu auki kainalost.

E kysyny mittää, se itte kerto:
keuhkosyäpä oli just leikattu,
mut se oli parantunu hyvi,
ylälohko vaa oli poistettu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajatteli, et se miäs o kiitolline,
kai vähä tyytyväinenki hetke.
Viikatemiähe viikate meni ohi,
onni kestää ainaski vähä aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 Me, jokka ollaaa meilkei terveit,
rutistaa jokasest piänest vaivast.
Kai sitä vois ol onnelline nykki,
siit et nää vaivat o nii piänii.

Mukava, kun vastasit ja kommentoit!   Nämä murrerunot tahtovat olla vähän raskaita lukea, ainakin toiselta murrealueeelta tulevalle.     Silti tekee joskus mieli käyttää synnyinseutunsa murretta, vaikka sekin on varmaan jo ajan ja etäisyyden kuluttamaa.     Silti, joitain asioita on helpoin kirjoittaa sitä käyttäen.

Kun rasittavasta murteesta alkoi saada otteen, olihan tässä runossa sisältökin.  Totta on, ettei elämää pienine vaivoineen oikein osaa arvostaa, kunnes eteen tulee jotain todella vakavaa, kuten henkeä tai muuten elämistä uhkaavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla