Olet yhä pienoinen,

yhä tyttönen isäsi

käsivarsien korissa.

Sinut laitetaan

taipaleelle kuin

saappaat.

Sinä innostut aina

uusista aatteista.

Sinut kiedotaan

otsapantaasi

jos et varo.

Tulet poistumaan

isäsi katseesta

kuin vesihöyry

ikkunalasista.

Sinä nukut yösi

kuin hevonen.

Missä lienetkään

oppinut itkemään

naurujesi takana?

Sinussa on aurinko

ja hileinen jäätikkö.

Usein uskaltaudut

sukkeluuksiin ennen

kuin lähdet.

Olet hillitty

hupakko, isäsi

ikuinen stigma,

sinä pienoinen,

syntymätön.