Toukokuun sateen jälkeen
maan suonissa kohisee
ruoho ponnahtaa ilmoille
hennonvihreänä
sinivuokot silmiään siristellen
ihmettelevät kirkkautta.
Kesä tuossa tuokiossa
”västäräkistä vähäsen”
se vipeltää jo pihapolulla
pyrstöään keikutellen.
Sisälläni keinuu ilo
sieluni ikkunat on auki
kesän tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa