Ilta hämärtyy yöksi.
Alkaa viserrys laulurastaan.
Vanhus pysähtyy kuuntelemaan
rastaan laulantaa.

Avoimesta ikkunasta
kuuntelevat
sisällä olijat kaunista laulua.
Juhlitaan
kynttilöiden valossa
jääpalat laseissa.

Äänet sisällä ovat hiljentyneet.
Pimenevässä illassa kuuluu
laulurastaan kauniit sävelet.
Kyynelet valuvat poskilleni.

Noin kaunista en ole koskaan
ennen kuullut.

Mutta laulu onkin itkua.
Pimeydessä laulurastas emo
laulaa itkien
suruaan
särjetyn pesän luona.
Rastas itkee kuolleita
poikasiaan.