Unohtaako...
kukaan voi sielunsa täyttäjän?
Voin unohtaa, vain, sieluni käyttäjän.
Tahtomisen halun, oman hyvän
hänes unohtaa voisin, kaiken opitun
Ihmistä tuolla sisällä, unohtaisinko?
Katkeran suolaista joka menetys.
Nähdä tuhoutuvan, ikuiseen se, lupaus.
Sieluni käyttäjän onnistunut yritys.
Sieluni käyttäjä oli myös sieluin täyttäjä!
vaan ihmistä rakasta tuon sisällä,
en unohtaa vois, en koskaan ihmistä!
Jo kirkastuu taivaan katto
ohi sateet on ja sarastaa,
lupaa se valoa tulevaan
Tässä on järjen ääni ja tunteet taistelussa, mutta ihminen on tärkein.