Kaamosajan pimeÀÀn,
sytytÀn nyt kynttilÀn.
Valon liekki pienoinen,
antaa lÀmmön suloisen.
Â
Liekki hiljaa lepattaa
ja ajatukset johdattaa;
Valon juhlaan iloiseen,
taivaan suureen kirkkauteen.
Â
PimeÀÀ on tÀÀllÀ vielÀ,
harmaata on elontiellÀ.
Kaamos mielen masentaa,
liekin lÀmpö lohduttaa.
Â
Ihmislapsi surun tuntee,
elontietÀ yksin kulkee.
HÀmÀrÀ on aamuhetki,
jolloin alkaa pÀivÀn retki.
Â
Valkene ei pÀivÀn koitto,
pieni liekki â suuri voitto.
SydÀn hiljaa huokailee,
Valo sinne sÀteilee.
Â
Lohdutuksen Valo antaa,
pÀivÀn kuormat kaikki kantaa.
Taivaan valo koskettaa,
liekki syttyy loistamaan!
Â