Istun keinutuolissa

ja kudon villasukkaa:

Raidallista, kirjavaa,

Sisältö jatkuu mainoksen alla

ei aika mene hukkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Lastenlapset ilostuu,

kun villasukat annan.

Mummon sydän innostuu,

heistä huolta kannan.

 

Lapset tuolla kaukana,

lämmintä myös tarvii.

Varpaita kun paleltaa

ja vilu, pintaa karmii.

 

Heitä tahdon muistaa myös,

kun villasukat syntyy.

Se ei ole suuri työ,

kun vain toimeen ryhtyy.

Asutkohan jossain Jyväskylän seudulla? Olen lukenut runojasi usein  Keskisuomalainen lehdessä ja monesti ajatellut, että olet sellainen persoona, johon olisi mukava tutustua. Näitä kirjoittaa isoäiti Laukaasta

Sisältö jatkuu mainoksen alla