Taivaalla näen vain harmaan pilven yksin purjehtivan

seuraa tuntuu hänkin haluavan

kun sitä katselen näen siinä jotain samaa kuin minussa

ei ole ystävää sekin elää surussa

aikanaan pilvi vedeksi muuttuu

ja silloin minulta ystävä puuttuu

sinne asti käsikkäin elämässä kuljetaan

menneisyyden aaveet ja kokemukset jaetaan

kun luonto meidät toisistamme erottaa

jää kuitenkin muisto ja pala yhteistä matkaa.