THL:n erityisasiantuntija Heli Reinivuo suosittelee pähkinöiden syömistä kaikenikäisille. Niillä on monia terveysvaikutuksia – erityisesti yhdellä lajilla, joka on "koostumukseltaan ainutlaatuinen".

1. Pähkinät ja mantelit ovat hyviä proteiinin lähteitä ja pitävät hyvin kylläisenä. Proteiinia tarvitaan muun muassa lihaskadon ehkäisyyn.

Lue myös: Aamupalan proteiini vaikuttaa pitkälle iltaan

2. Manteli ja pähkinät sisältävät paljon rasvaa ja erityisesti pehmeää rasvaa, joka on hyväksi aivoterveydelle.

3. Saksanpähkinä on rasvahappokoostumukseltaan ainutlaatuinen. Se on ainoa pähkinä, joka sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoihin kuuluvaa alfalinoleenihappoa.

4. Pähkinät ja manteli sisältävät paljon eri vitamiineja, mutta erityisen runsaasti E-vitamiinia, joka saattaa ehkäistä muistisairauksia.

5. Pähkinät ja mantelit ovat hyviä kuidun lähteitä. Kuitua tarvitaan noin 25 grammaa päivässä muun muassa suolen toiminnan edistämiseksi.

6. Syömällä päivittäin pari pientä kourallista pähkinöitä voi ehkäistä myös sydän- ja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta. Uusi tutkimus kertoo, että päivittäin pähkinöit syövillä on muita vähemmän sepelvaltimotautia ja verenpainetautia. 

7. Pähkinät ovat helppoa ja nopeaa ruokaa; niitä voi nauttia sellaisenaan maustamattomana. Halutessaan pähkinät ja mantelit voi kevyesti paahtaa paistinpannulla tai uunipellillä ilman lisättyä rasvaa. Paahdetut pähkinät sopivat esimerkiksi salaatteihin, kotitekoiseen mysliin tai lämpimän ruoan lisukkeeksi. Pähkinä- ja mantelirouhetta on kätevä ripotella puuron, myslin, jogurtin tai viilin sekaan.

Tiesitkö? Pistaasipähkinät auttavat sinua nukkumaan

Pähkinävinkit antoi THL:n erityisasiantuntija Heli Reinivuo.

Huomio: "Syö pähkinöitä lajeja vaihdellen"

  • Pähkinät ja manteli sisältävät runsaasti energiaa  eli noin 600 kcal/100 g, joten kannattaa pitää pähkinöiden syöminen kohtuullisena.
  • Suositeltava annos on 1–2 pientä kourallista pähkinöitä päivittäin eli noin 15–30 g/vrk.
  • Eri pähkinälajeja, kuten saksan-, hassel-, pekaani-, pistaasi-, cashew- ja maapähkinää sekä manteleita, on syytä suosia vaihdellen.
  • Jos pähkinöiden avaaminen ja pureskelu on tuottaa vaikeuksia, kokeile valmiita pähkinärouheita tai pähkinälevitteitä.

Lähde: Heli Reinivuo, THL

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unen laatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa