1. Mitä on hyötyliikunta?
Hyöty- eli arkiliikunta on liikuntaa, jota harjoitetaan jonkin muun tekemisen ohella. Se ei siis ole liikuntaa pelkän liikkumisen vuoksi, vaan sillä on jokin muu tarkoitus ja se kuuluu jokapäiväiseen elämään.
Hyötyliikunta on vähentynyt dramaattisesti kaupungistumisen myötä. Urheilulääkäri Pippa Laukan mukaan Suomessa kuluu vuosittain 1-2 miljardia euroa liikkumattomuuden kustannuksiin juuri siksi, että ihmiset liikkuvat arjessaan niin vähän.
2. Miksi hyötyliikunta on tärkeää?
Hyötyliikunta on terveellistä, tutkitusti. Jo puoli tuntia reipasta arkiliikuntaa päivittäin parantaa kuntoa ja auttaa painonhallinnassa.
Jos harrastat arkiliikuntaa säännöllisesti ja yli puoli tuntia päivässä, saat monia terveyshyötyjä. Muun muassa sepelvaltimosairauksien jaylipainoisuuden vaara alenee 50 prosenttia.
3. Mikä istumisesta ja liikkumattomuudesta tekee niin vaarallista?
Istuessa energiankulutus on todella vähäistä ja lihakset ovat passiivisia. Pitkäkestoinen istuminen kuormittaa yksipuolisesti kehon tukirakenteita ja on hyvin todennäköisesti yhteydessä niska- ja selkäkipuihin.
Istuminen myös heikentää elimistön kykyä säädellä verensokeria, ja istumisella on todettu olevan yhteys diabetekseen ja valtimosairauksiin.
Kun nousee istuma-asennosta ylös, energiankulutus kasvaa välittömästi 13 prosenttia. Samalla reisilihasten aktiivisuus lisääntyy 200 prosenttia. Kävellessä energiankulutus tuplaantuu istumiseen verrattuna, joten pienikin aktiivisuus kannattaa.
4. Onko liikkumattomuus vain työikäisten ongelma?
Ei ole. Myös nuoret liikkuvat yhä vähemmän. Yllättävää on myös se, etteivät ihmiset aktivoidu jäätyään eläkkeelle. Tilastojen mukaan liikkumattomuus vain lisääntyy iän myötä.
Kun arkiliikunta teknologian edetessä vähenee, myös liikuntatottumukset rajoittuvat.
5. Miten arkiliikuntaa on helpointa lisätä?
Nousemalla ylös. Se on lähtökohta.
Mitä enemmän saa lisättyä liikettä omiin rutiineihinsa, sen parempi. Auton voi vaihtaa julkisiin kulkuvälineisiin. Työmatkan voi kävellä tai pyöräillä. Työmatkapyöräilystä kiittää kukkaro, mutta lisäksi se tuo terveyshyötyjä. Työmatkansa pyöräilevät sairastuvat tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpään 40-50 prosenttia epätodennäköisemmin kuin autolla tai bussilla työmatkansa kulkevat.
Myös aivan pienet arkiset valinnat, kuten auton jättäminen parkkiin vähän kauemmaksi, bussista pois hyppääminen pysäkkiä aiemmin tai puuhastelu iltaisin istumisen sijaan, kerryttävät päivittäistä hyötyliikuntamäärää huomaamatta.
6. Entä jos televisio koukuttaa iltaisin?
Tutkimuksissa on todettu, että erityisesti television ääressä istumisella on voimakkaampi yhteys lihavuuteen ja rasvamaksan kehittymiseen kuin muilla istumisen muodoilla. Syytä tähän ei ole saatu selville. Tämä pätee silloinkin, kun katseluun ei liity oheisjuomia ja herkkuja.
Pieni jumppa uutisten lomassa, jumppapallolla tasapainottelu tai kuntopyörällä ajo vähentävät istuttua aikaa kummasti. Kaikista parasta on tietysti lähteä ulos pienelle happihyppelylle.
7. Miten istumista töissä voisi vähentää?
Istumista on syytä tauottaa. Kannattaa kokeilla puhelinhälytystä puolen tunnin välein, jotta muistaa jaloitella hetken. Kollegalle voi sähköpostin lähettämisen sijaan käydä kertomassa asiansa ja käyttää hissin sijaan aina portaita, jos se vain on mahdollista.
8. Porraskävelyn terveellisyydestä puhutaan paljon. Entä jos polvet ovat huonot?
Porraskävely tosiaan nostaa kuntoa tehokkaasti. Muun muassa nivelrikko oireilee usein vihlonnalla, kun kuljetaan portaita alaspäin. Siksi nivelvaivaisten kannattaakin kokeilla portaissa kulkemista vain ylöspäin.
Jos kerroksia on useita eikä kunto ole hyvä, muutamakin kerros ennen hissin tilaamista tekee hyvää lihaksille ja hapenottokyvylle. Usein unohdetaan, että reipas liikunta tuottaa endorfiinia, joka säätelee kipua. Siksi liike on hallittuna lääke, portaissakin.
9. Riittääkö reipas kuntoilu kumoamaan istumisen haittoja?
Kunto- tai arkiliikunnan määrää pitää aina verrata suhteessa liikkumattomana vietettyyn aikaan. Mitä enemmän päivässä istutaan, sitä enemmän pitää liikkua. Helpointa on vähentää istumista.
10. Riittääkö hyötyliikunta pitämään kuntoa yllä?
Riittää, jos se on hyvin monipuolista ja monin tavoin kuormittavaa. Pelkällä päivittäisellä kävelyllä on selvät terveysvaikutukset. Liikunnan täytyy kuitenkin kestää yhtäjaksoisesti yli kymmenen minuuttia. Hengästyminen on tärkeä kriteeri, sillä se kehittää hengitys- javerenkiertoelimistön kuntoa ja vaikuttaa verenpaineeseen, diabetesriskiin ja veren rasva-arvoihin tehokkaasti.
11. Mistä määrästä hyötyliikuntaa on hyötyä?
Yli 65-vuotiaiden liikuntasuosituksen mukaan kestävyyskuntoa voi parantaa, kun liikkuu säännöllisesti useana päivänä viikossa yhteensä 2,5 tuntia reippaasti tai 75 minuutin verran rasittavasti. Lisäksi olisi kehitettävä lihasvoimaa ja tasapainoa ainakin kahdesti viikossa, vähintään noin 20 minuuttia kerrallaan.
12. Entä jos aika ei riitä liikkumiseen?
2,5 tuntia viikossa kertyy, kun sen jakaa pieniin osiin. Viikon varrelle ripotellut liikuntatuokiot auttavat ylläpitämään kuntoa. Lihasvoimaa voi hankkia esimerkiksi kuminauhajumpalla, kunhan kohdistaa liikkeet isoihin lihasryhmiin.
Asiantuntijoina tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni UKK-instituutista ja liikuntatieteen tohtori Arto Pesola.
Lähteet: Pippa Laukka: Hyvinvoiva nainen (WSOY 2017), Arto Pesola: Luomuliikunnan vallankumous (Fitra 2013), duodecim.fi, ukkinstituutti.f
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2017.
