Anna auringon helliä itseäsi terveellisesti. Ihotautilääkäri kertoo, mitä valo tekee kehollesi ja mielellesi.

1 Milloin iho on vaarassa palaa?

Kun se punottaa. Jo pienikin punerrus on merkki siitä, että ihossa on alkanut tapahtua solutason vaurioita. Vaikka punoitus muuttuisi rusketukseksi, mikrotason ihovauriot pysyvät.

Suojaudu auringolta korkeakertoimisella suojavoiteella sekä vaattein.

Vaalea, ilmava puuvillakangas on kelpo kesäkude, sillä vaalea pinta heijastaa valoa runsaammin kuin tumma vaate. Vältä oleskelua auringossa kello 11–15.

2 Mitä hyötyä auringonsäteistä on?

UV-säteily saa ihossa aikaan D-vitamiinisynteesin, eli iho tuottaa itse kehon D-vitamiiniannokset. Suositusten mukaan D-vitamiinia kannattaa silti ottaa ympäri vuoden myös purkista.

Alle kuusikymppisilla lisätarve on 7,5 mikrogrammaa ja yli 60-vuotiailla 20. Aurinko vähentää myös ihon tulehduksia. Useimmat atoopikot ja psoriaatikot ovat kesällä oireettomampia kuin talvella.

3 Mikä suojakerroin on paras?

Joka kolmas suomalainen kuuluu ihotyypiltään kahteen herkimmin palavaan luokkaan ja moni kolmannenkin ihotyypin omaava palaa herkästi. Siksi korkeakertoimiset, luokkaa 30 tai 50 olevat voiteet ovat suositeltavimpia.
Tarkista aina, että valmisteessa on merkintä UVA/UVB. Silloin voide suojaa kokonaisvaltaisesti auringonsäteiltä.

4 Tahtoisin ruskettua kesällä, mutta ihosyöpä pelottaa. Mitä teen?

Hanki rusketus purkista. Rusketusvärit ovat sokeriyhdisteitä, joiden käyttö on tutkitusti ihan turvallista.

5 Miten hoidan palanutta ihoani?

Kokeile viilentäviä kääreitä tai mentholia sisältäviä after sun -voiteita. Jos iho on kipuileva, ota suun kautta tulehduskipulääkettä.

6 Miksi silmiäni särkee auringossa?

Pitkä oleskelu kirkkaassa valossa voi aiheuttaa silmien sarveiskalvon tulehduksen, lumisokeuden. Oireita ovat silmien valonarkuus, kipu, vetistys ja roskantunne silmässä. Oireet häviävät itsestään parissa päivässä.
Voit estää lumisokeuden suojaamalla silmät aurinkolaseilla. Useimmat halvatkin lasit antavat hyvin suojaa silmille.

7 Onko totta, että jotkut lääkkeet altistavat herkästi palamiselle?

Kyllä: muun muassa tulehduskipugeelit, antibiooteista fluorokinolonit ja doksisykliini sekä jotkut psyyken- ja rytmihäiriölääkkeet. Lue huolella lääkepakkauksen tuoteseloste, jossa auringonvalon vaikutuksesta kyllä varoitetaan.

8 Oksetti ja huimasi – sainko auringonpistoksen?

Siltä vaikuttaa, oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja hui­maus. Auringonpistoksessa on kyse elimistön liiallisesta lämpenemisestä ja kuivumisesta. Muista juoda helteellä riittävästi, janotti tai ei. Pään suojaaminen on myös tärkeää.

9 Miten auringonvalo vaikuttaa mielialaani ja uneeni?

Kesällä useimmat ovat virkeämpiä kuin talvisaikaan. Aivotutkimus sanoo sen näin: mitä enemmän valoa, sitä aktiivisemmaksi käy myös mielialan kannalta tärkeiden solujemme toiminta.

Valo kulkee aivoihin silmien kautta. Silmänpohjasta viesti siirtyy aivojen hermosoluihin, jotka muodostavat elimistön sisäisen kellon. Se rytmittää myös untamme.

Aivot erittävät yöllä pimeähormonia, melatoniinia. Valo estää melatonii­nin tuotannon, jos illalla on valoissa, ja lopettaa sen aamulla aiemmin. Jos et saa unta, hanki pimennysverhot tai opettele nukkumaan silmäsuojuksen kanssa.

Asiantuntijana ihotautien erikois­lääkäri Tapio Rantanen Tampereen Ihopisteestä.

Lähteet: Rantanen & Suhonen: Ihon aurinkosuojaus. Recallmed.
Partonen: Valosta aikaa. Duodecim.
www.terveys­kirjasto.fi

 

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju