Ikävä työpäivä takana tai maksamattomat laskut ahdistavat. Kotona tie vie pakastimelle ja käsi jäätelöpaketille. Makea helpottaa oloa, mutta miksi näin tapahtuu?

Mielihyväsyöminen on monelle nopein tie vähän parempaan oloon. Miksi näin käy? Miksi emme käänny ystävän tai kumppanin puoleen ja hae ratkaisua huonoon oloon keskustelusta tai läheisyydestä?

– Mielihyväsyöminen on aika mutkikas juttu. Varmasti ensimmäinen impulssimme siihen tulee siitä, että vauvana ensimmäinen kosketuksemme läheisyyteen ja turvallisuuteen on tullut juuri suun kautta, syömällä äitimme rintaa. Vauva saa makeaa, ravitsevaa nestettä, josta tulee hyvä olo – se lopettaa nälän aiheuttaman epämukavuuden tai jopa kivun. Se auttaa sekä psyykkisesti että fyysisesti. Tästä meille on varmasti tullut alun perin syvällinen mielihyvän sävy syömiseen, sanoo Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja Pia Charpentier.

Lue lisää aiheesta: Kärsitkö ahmimisesta?
Voit saada autoimmuunisairauden

Myöhemmin vanhemmat voivat toiminnallaan vahvistaa tätä vauva-aikaista mielihyväkokemusta. Monella vanhemmalla voi olla kiusaus palkita lasta ruualla, jos tämä on jostain syystä pahoittanut mielensä. Näin syntyy hyvin voimakkaita mielleyhtymiä, jotka saattavat säilyä koko elinikämme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aikuisenakin moni jatkaa vanhemmilta oppimaansa perinnettä, eli lohduttaa pahaa mieltään oma-aloitteisesti ruualla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä mielleyhtymä on mahdollista kehittää aivan itsekin. Moni meistä on ottanut tavakseen syödä aina television ääressä tai ”palkita itseään” kahvilassa käynnillä.  

– Silloin jos elämä on heittänyt eteemme jotain erityisen kivuliasta, jota mielemme on vaikeaa käsitellä, nopeaa mielihyvää tuovista keinoista haetaan helposti olon parannusta.

Mielihyväsyömisellä haetaan pikavoittoja

Tiedetään myös, että stressi ja masennus vaikuttavat syömiskäyttäytymiseemme kemiallisestikin. Stressin ja masennuksen vaikutuksesta erittyvät hormonit, esimerkiksi kortisoli, vaikuttavat välillisesti muun muassa kehomme kykyyn aistia kylläisyyttä. Tämäkin aktivoi mielemme mielihyvähakuisuutta, mikä saa meidät etsimään ”aivottomasti” toimintoja, jotka tuovat välitöntä mielihyvää.

– Tällöin emme oikein jaksa välittää syömisen pitkäaikaisista vaikutuksista, vain välitön helpotus ratkaisee, Pia Charpentier sanoo.

Näillä neuvoilla pääset eroon mielihyväsyömisestä

Miten mielihyväsyömisestä siitä voisi yrittää päästä eroon? Mitä siis tilalle? Pia Charpentier neuvoo, että kannattaa kiinnittää huomiota mielihyväsyömistä aiheuttaviin tekijöihin ja yrittää päästä niistä eroon.

– Ensiksi kannattaa pohtia, onko elämässä paljon stressiä aiheuttavia tekijöitä. Niin kauan kuin stressi syö voimia ja sekoittaa hormonitoimintaa, ongelmasta voi olla erittäin vaikeaa päästä eroon.

Toinen tärkeä tekijä on ruokavalio. Se kannattaa laittaa kuntoon ja varmistaa, että syö riittävästi vihanneksia ja hedelmiä.

– Ajattelisin, että ei kannata aloittaa vähentämisestä, vaan lisäämisestä. Aluksi lisätään kaiken vanhan päälle paljon vihanneksia ja hedelmiä, mutta myös kunnollinen liha, kala, kana ja kokojyvätuotteet on hyvä ottaa käyttöön. Tämä todennäköisesti jo itsestään vähentää huonon ruuan osuutta ja herkkuhimoa.
Herkut ovat hyvin sokeri- ja rasvapitoisia eikä elimistö saa niistä oikeita ravintoaineita. Siksi syömisen tarve pysyy, vaikka vatsa olisi jo täynnä. Keho pyytää jatkuvasti lisää ruokaa.

– Kun syöty ruoka on ravintotiheää, kehomme pääsee tyydyttymään ravitsemuksellisesti eikä sen tarvitse kokoajan hinkua suurempia määriä.

Kysy itseltäsi, mitä hyvää elämässä on

 Kolmas tärkeä tekijä mielihyväsyömisen taltuttamisessa on yleinen psyykkinen vointi.

– Kannattaa kysyä itseltään, mikä arjessa tai elämässä on sellaista, että jatkuvasti pitää lohduttaa itseään? Olisiko syytä tehdä jotain muutoksia ja pyrkiä sellaista elämää, josta voisi nauttia mahdollisimman paljon.

Vaikka ihminen ei voi kaikkia elämänolosuhteitaan muuttaa, esimerkiksi työpaikan vaihtaminen voi olla vaikeaa, voi aina tarkistaa omaa asennetta niihin.

– Asetta voi aina yrittää muuttaa. Keskitä huomiosi kaikkeen siihen, mikä elämässäsi on hyvää ja mihin olet tyytyväinen ja mistä kiitollinen. Monesti nimittäin ihan hyvääkin elämää eläessämme mielemme täyttyy kaikesta siitä, mitä meillä ei ole ja mikä puuttuu. Emme huomaa kaikkea sitä, mikä meillä jo on tosi hyvin. Joskus ihan avaamalla silmät oman elämän kauneudelle saattaakin huomata hyvinvoinnin avainten olevan ihan ulottuvilla kunhan niihin vain huomaa tarttua.

– Onni on enemmänkin olotila ja asenne kuin tietynlaiset ulkoiset olosuhteet.

Jos ongelma on paha, Syömishäiriökeskuksesta voi kysyä neuvoa. Ajanvaraus- ja neuvontapuhelin palvelee arkisin klo 9–11.30, ma–ti klo 13–14 sekä to–pe klo 13–14.

Sisältö jatkuu mainoksen alla