Ahmimishäiriö, reuma ja diabetes – mitä yhteistä näiden tautien takana on? Tuore suomalaistutkimus selvitti asiaa.

Sairaalloinen ahmiminen on yksi syömishäiriön muodoista, jotka voivat johtaa erilaisiin autoimmuunisairauksiin.  Näihin syömishäiriön muotoihin lukeutuvat niin bulimiaa kuin epätyypillistä ahmimishäiriötä BED:iä sairastavat. Sama autoimmuunitautien kohonnut riski on laihuushäiriö anoreksia nervosaa sairastaneilla.

Tautien yhteyttä selvitettiin laajassa suomalaistutkimuksessa. Aineisto oli iso, ja siinä oli noin 2 300 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS:n) syömishäiriöklinikalla vuosina 1995–2010 hoidettua potilasta. Väestörekisterikeskuksesta oli mukaan poimittu yli 9 000 verrokkia.

10 kysymystä psoriasiksesta: ”Näitä oireita ei osata yhdistää sairauteen”

– Halusimme osoittaa sen, kuinka laaja-alaisesti autoimmuunisairaudet liittyvät syömishäiriöihin, tiivistää tutkijatohtori Anu Raevuori tutkimuksen tarkoituksen.

Tulokset ovat hätkähdyttäviä: Esimerkiksi tyypin 1 diabetes on syömishäiriöistä kärsineillä neljä kertaa yleisempi kuin verrokeilla. Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti on kolme kertaa yleisempi.  Myös reumaa ja ihosairauksia esiintyi syömishäiriöisillä enemmän kuin muilla.

Raevuoren mukaan aineistossa oli kolmekymmentä autoimmuunitautia, joista tieto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) hoitoilmoitusrekisteristä.  Autoimmuunitauteja tunnetaan noin 80, mutta osa niistä on todella harvinaisia. Osa taas on hyvin yleisiä, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen tietoja tässä tutkimuksessa Raevuori ei kuitenkaan pidä täysin luotettavina.

– Kilpirauhasen vajaatoiminnoista iso osa diagnosoidaan ja hoidetaan perusterveydenhuollossa. Tällöin tieto niistä ei välttämättä päätynyt käyttämiimme rekistereihin, mainitsee Raevuori.

Ahmijat muita iäkkäämpiä

Syömishäiriöitä pidetään tavallisesti tyttöjen ongelmina, mutta tämä ei pidä paikkaansa.  Esimerkiksi BED:n on arvioitu kansainvälisissä tutkimuksissa yleisimmäksi syömishäiriön muodoksi, jota esiintyy kaikissa ikäluokissa.

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa BED-potilaat olivat hoitoon tullessaan joukon vanhimpia, kertoo Raevuori. Heidän keski-ikänsä oli 37 vuotta. Koska tutkimuksen seuranta-aika oli pitkä, loppuvaiheessa he olivat jo 50–60-vuotiaita.

Aineiston potilaita ei jaoteltu ikäryhmittäin. Ikähaitari oli kuitenkin laaja, 16-vuotiaista aina 64-vuotiaisiin. Anoreksiaa sairastavien alkuvaiheen keski-ikä oli 23 vuotta.

Seuranta-ajan lopussa melkein yhdeksällä prosentilla potilaista oli diagnosoitu yksi tai useampi autoimmuunisairaus, kun vertailun kohteilla tämä luku oli 5,4 prosenttia.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju