Myyräkuumekausi alkaa lokakuussa ja huipentuu kevättalvella. Maskeille voi siis olla käyttöä myös kesämökillä.

Kesämökki pitäisi laittaa talviteloille, mutta ulkorakennus on vielä siivoamatta. Halkoliiterin viimeiset klapitkin ovat hakkaamatta ja pinoamatta. Jos jättäisinkin homman ensi kevääseen?

Hyvä idea! Myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta kantavien metsämyyrien määrä on suurimmillaan loppusyksyllä ja alkutalvella. Ne hakeutuvat ilmojen kylmetessä ulkorakennuksiin ja liitereihin lämmittelemään.

Ahkera siivoaja altistuu virukselle.

Tauti leviää myyrän eritteistä, jotka pöllyävät esimerkiksi lakaistessa tai halkoja käsitellessä ja joutuvat sitä kautta ihmisen hengitysteihin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Helsinkiläisten myyräkuumehuippu nähtiin jo elo-syyskuussa mökkilomakauden päättymisen jälkeen. Mökeillä tehdään loppusiivouksia, ja oireet tulevat esiin 2-4 viikon viiveellä. Joskus itämisaika voi olla jopa kahdeksan viikkoa, kertoo osastonylilääkäri Satu Mäkelä Tampereen yliopistollisen sairaalan munuaiskeskuksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tartunnat ovat vältettävissä

Iso osa tartunnoista voitaisiin ehkäistä välttämällä ulkovarastoissa, autotalleissa, vajoissa ja liitereissä oleskelua. Moni myyräkuumeen saanut muistaa jälkeenpäin kuulleensa välikatosta tai seinien välistä rapinaa tai nähneensä myyrän jätöksiä nurkissa.

Virus pysyy huoneenlämmössä tartuttavana parin viikon ajan, ulkona pitempään.

– Jos ulkorakennuksen haluaa välttämättä siivota, kannattaa välttää lakaisua tai pölynimuria ja käyttää kosteaa rättiä tai moppia sekä hengityssuojainta, Mäkelä neuvoo.

Jätä mökin siivous suosiolla keväälle.

Kevyet kirurginmaskit eivät riitä, vaan Työterveyslaitos suosittelee suodattavaa FFP3-luokan maskia. Syksyllä ja alkutalvella ulkorakennusten läheisyydessä voi pyydystää myyriä myös loukuttamalla, jotta ne eivät pääsisi sisätiloihin.

Rajut oireet

Myyräkuumeen oireet iskevät yleensä äkillisesti: kuume nousee, päätä särkee voimakkaasti ja pahoinvointi voi aiheuttaa oksentelua. Vatsa- ja selkäkivut tulevat pari päivää myöhemmin. Joskus vatsakivut ovat niin kovia, että ne muistuttavat umpilisäkkeen tulehdusta.

Myyräkuumeelle on tyypillistä myös ohimenevä likinäköisyys, joka voi kestää jopa muutaman päivän.

Oireita ei yleensä sekoita flunssaan tai koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin, sillä myyräkuumeeseen ei kuulu yskän tai nuhan kaltaisia hengitystieinfektion oireita.

Tauti iskee yleensä äkillisesti.

– Lieviä oireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä, voi potea kotona. Sen sijaan virtsan määrän väheneminen voi olla merkki munuaisten akuutista vajaatoiminnasta. Silloin pitää lähteä heti lääkäriin, Satu Mäkelä sanoo.

Vuosittain muutama sata myyräkuumeeseen sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa. Tehohoitoon joutuu muutama potilas.

– Täsmähoitoa virusinfektioon ei ole, joten sairaalassa lievitetään kipua ja pidetään huolta nestetasapainosta. Jos myyräkuumepotilaalla on vaikea munuaisten vajaatoiminta, voidaan tarvita 1-2 viikon ajan jopa dialyysihoitoa. Pysyvää munuaisvauriota myyräkuume ei aiheuta.

Yli tuhat tapausta

Suomessa todetaan vuosittain 1 000–1 500 verikokeilla varmistettua myyräkuumetapausta. Tiedetään, että noin 10 prosentilla keski-ikäisistä suomalaisista on veressään Puumala-viruksen vasta-aineita.

Lukuja vertailemalla on arvioitu, että virusinfektion saaneista vain viidennekseltä on otettu vasta-ainetesti. Valtaosa sairastaa niin lieväoireisen myyräkuumeen, ettei edes hakeudu lääkärin vastaanotolle. Infektio voi olla myös täysin oireeton.

Kaksi kolmannesta myyräkuumeeseen sairastuneista on miehiä. He kohtaavat virusta enemmän ammatin tai harrastusten kautta.

Myyräkuume ei tartu ihmisistä.

Perussairaudet, korkea ikä tai edes munuaissairaus eivät lisää myyräkuumeen riskiä eivätkä vaikuta oireiden vakavuuteen. Sen sijaan tupakointi lisää sairastumisriskiä. Tupakointi vaurioittaa keuhkokudosta ja heikentää limakalvojen puolustusmekanismeja, joten keuhkoihin hengitetty virus pääsee helpommin tupakoitsijan elimistöön.

Myyräkuume ei tartu ihmiseltä toiselle. eikä se aiheuta jälkitauteja. Väsymys voi jatkua muutaman viikon tai joskus jopa kuukausia. Myyräkuumeen kerran sairastanut saa elinikäisen immuniteetin.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 20/2020.

Niukalti myyriä

  • Myyräkuumeen esiintyvyys riippuu suoraan metsämyyrien määrästä. Tänä talvena metsämyyriä on suhteellisen vähän.
  • Etelä- ja Itä-Suomessa myyriä on niukalti, Länsi-Suomessa hieman enemmän. Keski-Suomessa on paikallisia runsaampia esiintymiä. Lapissa myyriä on hyvin vähän, paitsi Muoniosta Saariselälle ulottuvalla vyöhykkeellä runsaasti.
  • Loppusyksyllä jopa puolet metsämyyristä kantaa Puumala-virusta kroonisesti. Myyrälle itselleen virus ei aiheuta oireita.

Lähde: professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla