Kaisa Marilalla myyräkuumeen akuuttivaihe kesti kuusi viikkoa. Hän jaksoi olla jalkeilla vain puolitoista tuntia päivässä.
Kaisa Marilalla myyräkuumeen akuuttivaihe kesti kuusi viikkoa. Hän jaksoi olla jalkeilla vain puolitoista tuntia päivässä.

Myyräkuume voi pahimmillaan johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Kaisa Marilalta, 51, taudista paraneminen kesti kolme vuotta.

Kaisa Marila muistaa tarkalleen, milloin myyräkuume puhkesi.

– Se oli lokakuun 17. päivänä 2014. Kuume nousi äkisti korkealle, olin yöllä kuin horkassa ja palelin, vaikka minulla oli neljä peittoa päällä. Lihaksia ja päätä särki.

”Oksensin, ripuloin, rintaani puristi ja päätäni särki yhä. En silti päässyt sairaalaan.”

Kaisa oli mökillä Keski-Suomessa ja lähti päivystykseen. Lääkäri epäili myyräkuumetta, mutta vasta-ainetestiä ei voitu tehdä, koska laboratorio oli sunnuntaina kiinni. Vatsani oli niin kipeä, että kävelin kaksin kerroin.

Kotona Tampereella Kaisa pääsi lääkäriin viidentenä päivänä.

– Minulta tutkittiin Puumala-viruksen vasta-aineet, ja tulos osoittautui positiiviseksi. Myyräkuume varmistui. Oksensin, ripuloin, rintaani puristi ja päätäni särki yhä. Oireeni eivät silti olleet niin vakavia, että olisin päässyt sairaalaan.

Akuuttia vaihetta kesti kuusi viikkoa. Kaisa haki viikon välein sairaslomaa. Hän jaksoi olla jalkeilla puolitoista tuntia päivässä.

Vuorotteluvapaa nukkuen

Kuuden viikon kuluttua Kaisa yritti palata töihin, mutta se oli vaikeaa.

– Kutisin armottomasti, minulla oli näköhäiriöitä ja muistini heikkeni. Unohtelin avaimia ja ihmisten ja käsitteiden nimiä. Muistihäiriöt johtuivat elimistön äärimmäisestä stressistä.

Kutinan arveltiin johtuvan myyräkuumeen aiheuttamista kohonneista maksa-arvoista.

Ihotautilääkärillä totesi, että Kaisalle oli kehittynyt nokkosihottuma, urtikaria, joka oli ehtinyt kroonistua. Kaisa oli sairastumisen jälkeen kahdeksan kuukauden ajan vain osittain töissä, sillä hän kärsi myös sydän- ja keuhko-oireista.

”Kävin kaikkiaan yli 20 lääkärin vastaanotolla.”

Vuoden 2015 loppupuolella Kaisa jäi kolmeksi kuukaudeksi vuorotteluvapaalle.

– Lepäsin ja nukuin. Kun palasin vapaalta, jaksoin jotenkin töissä, mutta muuta elämää minulla ei ollut. Onneksi ystäväni huolehtivat koirastani.

Väsymystä kesti melkein kolme vuotta.

– Vaikka olin tottunut urheiluun, en palautunut rasituksesta normaalisti. Taudin pahimmassa vaiheessa pelkäsin, etten ikinä selviä tästä. Kävin kaikkiaan yli 20 lääkärin vastaanotolla.

Polkemalla kuntoon

Vähitellen Kaisa alkoi kulkea työpaikallaan portaita ylös-alas ja lisätä vähitellen liikuntaa kahden vuoden sairastamisen jälkeen.

– Tein uudenvuodenlupauksen: poljen yhden ylimääräisen ylämäen aina, kun pyöräilen töihin. Olin varannut hiihtoloman Kolille ja halusin saada aerobisen kuntoni kohenemaan. Jaksoinkin hiihtää melko hyvin.

Kesän korvalla Kaisa sairastui keuhkokuumeeseen. Sen jälkeen hän ei jaksanut kävellä, mutta teki pyörälenkkejä töiden jälkeen. Hän halusi kohottaa kuntoaan, koska oli lähdössä syksyllä ystävän kanssa vaellusreissulle.

”Selvää on, että sain viruksen maalta, mutta mistä?”

– Siellä jaksoinkin jo kohtalaisesti. Tuli tunne, että nyt olen terve!

– Myyräkuume aiheuttaa elinikäisen immuniteetin, joten voin nyt huoletta touhuta mökillä. Selvää on, että sain viruksen maalta, mutta mistä? Ehkä sain sen syksyllä perunaa nostaessani, kun kuiva multa pöllysi, marjametsästä tai siivotessani. Pelästyin diagnoosia, mutta päätin, että panen taudille hanttiin ja selviän. Kutina on ainoa oire, joka taudista jäi, ilmeisesti loppuelämäkseni.

Kaisan neuvot:

  1. Jätä siivous kevääksi. Mökki, lato, vaja tai puuliiteri kannattaa siivota ja halot hakata keväällä, kun riski sairastua myyräkuumeeseen on pienempi kuin syksyllä.
  2. Luota itseesi. Ja omiin tuntemuksiisi. Jos et tunne olevasi kunnossa, et ole.
  3. Ole kärsivällinen. Myyräkuumeen pahimman vaiheen jälkeen voi olla monenlaisia oireita vielä puoli vuotta, jopa kauemmin.
  4. Lisää liikuntaa maltillisesti. Aloita vaikka portaiden kävelemisestä ja aseta jokin tavoite riittävän pitkän ajan päähän.
  5. Käytä rättiä. Käytä siivouksessa mieluummin kosteaa rättiä kuin pölynimuria. Myyräkuume tarttuu ihmiseen aerosolina.

Lue myös:

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näin suojaudut myyräkuumeelta
Terveys
Näin suojaudut myyräkuumeelta

Syksy on riskiaikaa

Myyräkuumeen aiheuttaa Puumala-virus, joka leviää metsämyyrän ulosteista ja virtsasta. Ihminen saa myyräkuumetartunnan yleensä hengitysteiden kautta pölytartuntana paikoissa, joihin metsämyyrät hakeutuvat. Muut myyrät, kuten pelto- ja vesimyyrä eivät levitä tautia.

Syksy ja alkutalvi ovat pahinta myyräkuumeen riskiaikaa, mutta tartunnan voi saada ympäri vuoden. Myyräkuumeen esiintyminen seuraa metsämyyrän kannanvaihteluita: eniten sairastumisia on myyrien huippuvuosina.

Vain osa tartunnan saaneista sairastuu. Suurin osa saa vasta-aineet ja elinikäisen immuniteetin tietämättään. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.

Itämisaika on pitkä, 2–6 viikkoa. Viikkojen takainen tartunta voi yllättää vaikka lomamatkalla.

Tauti alkaa yleensä rajuna kuumeena, johon liittyy päänsärkyä, lihassärkyä ja pahoinvointia. Muut oireet, kuten munuaisperäiset selkäkivut tai näköhäiriöt, tulevat pari päivää myöhemmin. Tauti voi aiheuttaa myös munuaisten äkillisen vajaatoiminnan.

Myyräkuumeeseen ei ole antibioottihoitoa, se on on virustauti. Kipuja voidaan lievittää lääkkeillä. Myös nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää. Valtaosalla potilaista toipuminen alkaa itsestään noin viikon sairastamisen jälkeen ja he paranevat ilman pysyviä vaurioita. Tautiin ei ole rokotetta.

Lähteet: potilaanlaakarilehti.fi, Heikki Henttonen: Tauteja luonnosta. Metsäkustannus 2018.

Juttu on julkaistu ET Terveys -lehdessä 7/2018.