Tarkkailetko jatkuvasti erilaisia kehon oireita? Jos sairauksien pelko hallitsee elämää, kannattaa hakea apua.

Lehdessä oli juttu suolistosyöpien lisääntymisestä. Olen kyllä ollut terveenä, mutta kun tarkemmin ajattelen, eikös vatsa ollut vähän aikaa sitten löysällä?

Kun tuosta navan päältä oikein painelee, tuntuu kipeä kohta. Olo on myös hieman etova. Entä jos kyseessä onkin jokin vakava sairaus?

Oman kehon terveydentilan ja oireiden tarkkailu ja niistä huolestuminen kuuluvat elämään. Mutta jos kehon tuntemusten tutkailu vie kaiken ajan ja energian, taustalla voi olla jotain vakavampaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Joskus kehon tuntemusten tutkailu vie kaiken ajan.

– Jos lukee vaikkapa lääkärikirjaa, saattaa yhtäkkiä huomata sairastavansa useita erilaisia tauteja. Tai lehtijuttu punkin puremasta voi panna miettimään, saako ehkä borrelioosin ja halvaantuuko loppuelämäksi, sanoo professori Helsingin yliopistosta, ylilääkäri Hannu Koponen HUS:sta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Jos huolestuneisuutta on vaikea sammuttaa ja se vaikuttaa toimintakykyyn, kyseessä on poikkeava tila.

Sairaalloinen sairauden pelko

Lääkärit kohtaavat toisinaan työssään potilaita, joiden elämää sairauksien pelko hallitsee tai jotka ovat vakuuttuneita siitä, että heillä on jokin sairaus tai vamma. Kun heitä sitten tutkitaan, syytä oireille ei löydy.

Osa näistä henkilöistä voi kärsiä hypokondriasta, kansanomaisemmin luulosairautena tunnetusta vaivasta. Se saa ihmisen pelkäämään sairaalloisesti omassa kehossaan esiintyviä oireita ja kuvittelemaan, että niiden takana väijyy jokin vieläkin pahempi tauti.

Hypokondria tarkoittaa luulosairautta.

Monella ihmisellä on luulosairauden piirteitä. Varsinainen hypokondria on sen sijaan harvinainen: siitä kärsii noin puoli prosenttia väestöstä.

Kuukausia harhaluuloja

Joskus pinttyneen sairauksien pelon takana voi olla harhaluuloisuushäiriö. Se on tila, jossa on yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan erilaisia harhaluuloja.

Somaattisesti harhainen voi kokea, että esimerkiksi ihossa oleva patti on syöpä, vaikka lääkäri olisi todennut patin vaarattomaksi.

Harhaluuloisuushäiriöt alkavat yleensä keski-iässä tai myöhemmin, mutta myös ne ovat suhteellisen harvinaisia.

Häiriöt alkavat usein keski-iässä tai myöhemmin.

– Yksinäisyys ja masennus voivat altistaa harhaluuloisuushäiriölle. Myös psykoottinen masennus aiheuttaa harhaluuloja. Muistisairauksiin ei sen sijaan liity vääristynyttä kehon tarkkailua tai sairauksien keksimistä, vaikka muita harhaluuloisuusoireita voi esiintyä, Hannu Koponen toteaa.

Jopa puolet potilaista

Oireita, joille ei löydy fyysistä syytä, on jopa 20–50 prosentilla perusterveydenhuollon potilaista. Useimmiten oireiden taustalta löytyy kuitenkin esimerkiksi stressiä tai isoja elämänmuutoksia.

Ihmisen keho ja mieli ovat erottamaton kokonaisuus. Mielenterveyden muutokset voivat saada aikaan kehollisia oireita, ja kehon oireet voivat vetää mielen matalaksi.

Osa ihmisistä kokee tunteet fyysisinä oireina.

– Jos ei ole sanoja tunteille, tunteita herättävät asiat voivat tuntua fyysisinä kipuina. Esimerkiksi sydänsurut saattavat tuntua rintakipuina ja stressi voi aiheuttaa paniikkikohtauksen, johon liittyy ruumiillisia oireita. Tämän ominaisuuden kanssa täytyy vain opetella tulemaan toimeen.

Puhumattomat tunteet tai masennus voivat aiheuttaa fyysisiä oireita.

Mutta jos murehtii ja huolehtii ylenpalttisesti sairauksista, joita ei ole vielä edes saanut, diagnoosi saattaa olla ahdistus tai masennus. Ne kannattaa hoitaa.

– Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö aiheuttaa usein omaan tai läheisen terveyteen liittyviä uhkakuvia tai fyysisiä vaivoja kuten päänsärkyä, vatsaoireita ja palan tunnetta kurkussa. Parilla prosentilla iäkkäistä on myös somatisaatiohäiriöitä. Ne alkavat usein nuoremmalla iällä ja aiheuttavat ruumiillisia oireita, jotka eivät ole selitettävissä. Niiden taustalla saattaa olla traumaattisia kokemuksia.

Mikä on normaalia?

Missä menee raja normaalin ja liiallisen terveydentilan tarkkailun välillä? Ja mistä tietää, ovatko omat oireet keksittyjä vai eivät?

Iän myötä erilaiset sairaudet yleistyvät, joten terveyttään on hyväkin tarkkailla. Esimerkiksi uudet oireet ja muutokset kehon toiminnassa voivat kieliä sairaudesta. Tällöin kannattaa hakeutua terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Jos sairauksia ei tutkimuksista huolimatta löydy, mutta oireiden tarkkailu tai sairauden pelko haittaa elämänlaatua kuukausikaupalla, siitäkin kannattaa kertoa terveydenhuollon ammattilaiselle.

– Lääkäri arvioi, tarvitaanko lisätutkimuksia vai kenties psykiatrinen arvio. Jos tunne-elämä aiheuttaa ruumiillisia oireita tai oireiden taustalta löytyy mielen sairaus, hoitona voi olla jokin terapiamuoto tai tietyissä tapauksissa lääkitys.

Vakituista hoitosuhdetta tuttuun lääkäriin kannattaa vaalia. Potilaan pitkältä ajalta tunteva lääkäri usein havaitsee, mistä oireissa on pohjimmiltaan kysymys.

Tämä artikkeli on aiemmin julkaistu ET-lehdessä.

3 x helpotusta oireisiin

  1. Jos olet taipuvainen tarkkailemaan itseäsi, älä kirjaa oireitasi ylös. kiinnität niihin silloin vain enemmän huomiota. On ihan normaalia huolestua välillä terveydestä.
  2. Mielekäs liikuntaharrastus ja sosiaalinen elämä vähentävät sekä huolta että erilaisten sairauksien oireita.
  3. Jos mahdolliset sairaudet ahdistavat niin, että elämä kapeutuu, puhu asiasta terveydenhuollon ammattilaiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla