Nappi sieltä, toinen täältä – lääkkeiden päällekkäinen tai vääränlainen käyttö voi aiheuttaa monenlaisia haittoja. Asiantuntijan ohjein vältät yleisimmät niistä.

  1. Kaapissani on särkylääkkeitä jos jonkin sorttisia. Mistä tiedän, mitä minun pitää milloinkin ottaa?
    Hyvin hoidetussa lääkekaapissa ei ole kasapäin lääkkeitä, ei varsinkaan särkylääkkeitä. Etenkin asetyylisalisyylihapon eli aspiriinin ja parasetamolin yliannostus voi olla hengenvaarallinen.
    Särkyyn tai flunssaiseen oloon ei pidä käyttää enempää kuin yhtä lääkettä kerrallaan, jotta ei vahingossa ottaisi liian suurta annosta. Näin siksi, että kahdessa eri lääkkeessä voi olla samaa vaikuttavaa ainetta.
    Tavanomaisiin ja tilapäisiin särkyihin tehoavat hyvin parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni. Liikaa niitäkään ei pidä napsia, ei myöskään vatsaystävällistä parasetamolia. Vaikka se sopii särkylääkkeeksi muille paitsi maksasairaille, siinäkin on päivittäinen yläraja: aikuisilla kolme grammaa päivässä.
    Vie ylimääräiset ja kestoajan ylittäneet lääkkeet apteekkiin hävitettäväksi. Muistathan myös, että nimelläsi määrätty reseptilääke on tarkoitettu vain omaan käyttöösi.
    Lue myös: Tunnetko kipulääkkeet? Tässä 10 yleisintä virhekäsitystä

  2. Mistä tiedän, onko lääkkeilläni haittavaikutuksia?
    Haitalliset vaikutukset on mainittu lääkkeen pakkausselosteessa, joka on hyvä lukea tarkasti. Jos vointisi heikkenee lääkekuurin aloittamisen jälkeen tai lääke ei tunnu vaikuttavan toivotunlaisesti, sinun kannattaa keskustella uusien ja vanhojen lääkkeittesi yhteensopivuudesta lääkärisi kanssa.
    Apteekkihenkilökuntakin antaa tietoja yhteisvaikutuksista, ja monissa apteekeissa voit tilata maksusta erityisen yhteisvaikutusselvityksen käyttämistäsi lääkkeistä.
    Jos sinulla on paperituloste eli lääkelista, ota se mukaasi, jos käyt eri lääkäreillä. Näin vaikkapa yksityisen lääkäriaseman lääkäri näkee, mitä terveyskeskuslääkäri on sinulle määrännyt.
    Lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat joko heikentää tai lisätä lääkityksen tehoa kehossasi. Esimerkiksi närästyksen hoitoon tarkoitetut antasidit voivat estää rautavalmisteiden ja antibioottien imeytymistä. Toinen esimerkki: jotkut jalkasilsan hoitoon tarkoitetut reseptittäkin saatavat lääkkeet voivat lisätä verenpaine- ja masennuslääkkeiden vaikutusta. Alkoholi ja monet lääkkeet eivät niin ikään sovi yhteen.
    Tärkeää! Lääkkeiden ristivaikutukset ruoan kanssa voivat olla kohtalokkaita

  3. Syön luontaistuotteita lääkityksen rinnalla. ­Onko siitä haittaa?
    Saattaa olla. Yhteisvaikutusten riski kasvaa, jos käytössäsi on useita rohdoksia, eikä kaikkien lääke- ja luontaistuoteyhdistelmien yhteisvaikutuksia tunneta.
    Luontaistuotteiden ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia on tutkittu varsin vähän, mutta tunnetuimpia näistä lienee mäkikuismavalmisteiden vaikutus monien lääkkeiden tehoon. Myös greippimehu voi horjuttaa useiden lääkkeiden vaikutusta elimistössäsi. Kalsiumia ja rautalisää taas ei kannata ottaa samaan aikaan lääkkeiden kanssa, vaan väliä on syytä pitää ainakin kolme, neljä tuntia.
    Tee käytössäsi olevista luontaistuotteista ja ravintolisistä nimilista paperille ja kuljeta paperia mukanasi lääkärikäynneillä.
    Suosittelemme: Luontaistuotteet olivat viedä Tuula Kaurasen hengen – "puhelinmyyjät soittavat yhä"

  4. Kuinka varmistan, että otan lukuisat lääkkeeni ­oikein ja ajallaan?
    Olisi hyvä, että joku terveydenhuollossa tai apteekissa perehtyisi lääkitykseesi ja kertoisi, jos vaikkapa lääkkeiden ottoajoissasi tai -tavassasi on huomauttamista. Muistat paremmin, milloin mikäkin lääke pitää ottaa, kun jaat lääkkeet dosettiin. Kun sinulle määrätään uusia lääkkeitä, lääkelistasi on hyvä syynätä läpi esimerkiksi omassa terveyskeskuksessasi.
    Lääkkeet voi nykyisin saada lisämaksusta apteekkien annosjakelupusseissa. Silloin annostelu menee varmasti oikein.

  5. Onko halpa rinnakkaislääke yhtä hyvä kuin kalliimpi alkuperäislääke?
    Rinnakkaislääkkeet ovat aivan yhtä turvallisia ja tehokkaita kuin alkuperäislääkkeetkin. Kaikilla markkinoilla olevilla rinnakkaislääkkeillä on myyntilupa, jonka saaminen edellyttää sitä, että valmiste on tutkitusti samanlainen kuin alkuperäinen lääke.
    Joskus rinnakkaislääkkeessä on apuaineina jotakin sellaista, joka ei sovi lääkkeen käyttäjälle. Kyse ei silloin ole kuitenkaan lääkkeen vaikuttavasta aineesta, vaan vaikkapa tabletissa olevasta maitosokerista, joka voi aiheuttaa jollekulle vatsavaivoja.

  6. Miksi antibioottikuuri pitää syödä loppuun, vaikka oireet olisivat hävinneet jo paljon aiemmin?
    Antibioottikuurin pituus perustuu tutkimusnäyttöön, ja siksi lyhyemmän kuurin tehosta ei ole takeita.
    Antibiooteista jotkut toimivat siten, että ne hidastavat bakteerien kasvua estämällä tärkeiden rakenneosien valmistusta bakteerissa. Toiset taas heikentävät bakteerin soluseinämää. Bakteeri ei siis kuole välittömästi kuurin alettua, vaan ”nääntyy”, kun antibioottihoito jatkuu riittävän pitkään. Bakteerit voivat toipua ja tulehdus pahentua, jos hoito on liian lyhyt.

  7. Mistä tiedän, tehoavatko minulle määrätyt lääkkeet?
    Useimmiten lääkkeen tehon huomaa oman vointinsa paranemisesta. Joskus taudin luonne ja lääkkeen vaikutustapa vaativat tehon seurantaa laboratoriokokein.
    Hyvä esimerkki tästä on verenohennuslääke Marevan, jonka sopivaa annostelua eli viitearvoja joudutaan seuraamaan potilaan verestä aika ajoin tehtävillä INR-hyytymistesteillä.
    Harvinaisten lääkehaittojen seuranta on sen sijaan kaksipiippuinen kysymys. Tutkimukset aiheuttavat paljon vaivaa eri osapuolille, mutta tulokset ovat usein vähäisiä.

  8. Voinko tilata lääkkeitä ulkomaisista netti­apteekeista turvallisesti?
    Et voi. Sinun on mahdotonta varmistua silloin lääkkeiden laadusta, tehosta ja turvallisuudesta.
    Lääkeväärennökset ovat yleisiä ulkomaisessa nettikaupassa. Suomalaisten ulkomailta tilaamista tai matkoilta tuomista reseptilääkkeistä, kuten Viagrasta tai antibiooteista, on tullin mukaan löydetty muun muassa maalia ja sementtipölyä.
    Tiesitkö muuten, että on laitonta tilata lääkkeitä Suomeen EU:n ulkopuolelta? Kiinni jäämisen seurauksena voi olla tuntuvat sakot.
    Asiantuntijana geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä Turun yliopistosta.

Muista myös nämä seikat!

Keskushermosto-ongelmia?

  • Ongelmallisimpia lääkkeitä etenkin ikääntyvillä ovat keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. Mitä enemmän ikää kertyy, sitä herkemmin saatat reagoida vaikkapa unilääkkeinä ja rauhoittavina käytettyihin bentsodiatsepiineihin.
  • Myös niin sanotut antikolinergiset lääkkeet, joita ovat esimerkiksi virtsanpidätysongelmiin ja keuhkoahtaumatautiin suun kautta otetut valmisteet, aiheuttavat helposti haittoja yksinkin tai yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa.
  • Keskushermostohaittoja ovat esimerkiksi ummetus, suun kuivuminen, levottomuus tai muistihäiriöt.
  • Ota epäilemäsi lääkehaitat aina viivyttelemättä puheeksi lääkärissä. Lääkäri voi ehdottaa lääkkeen vaihtoa toiseen, ja samalla hän katsastaa, onko sinulle jäänyt päälle turhaa lääkitystä.

Kuuntele hälytyskelloja

  • Jos lääkedosetistasi löytyy kahta tai useampaa psyykenlääkettä, yhteisvaikutusten mahdollisuus on jo huomattava. Vaarana on, että ne aiheuttavat silloin sekavuutta ja kaatuilua – jopa hengenvaarallisen serotoniinioireyhtymän.
  • Psyykenlääkkeiden tavoin vaikuttavien lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien, välttämättömyys on aina syytä tarkistaa, ja turha lääkitys pitää purkaa.
  • Opiaattikipulääkkeisiin syntyy helposti riippuvuus. ­Opiaatteja pitäisi käyttää vain, kun kivun kärki ei muilla kipu­lääkkeillä taitu.
  • Lähde lääkäriin, jos podet huonoa oloa, pyörrytystä, tunnet olosi sekavaksi, muistisi huononee ja olet jatkuvasti väsynyt. Kyse voi olla lääkehaitasta.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju