Kotijumppa on helppoa, tehokasta ja ilmaista. Nämä liikkeet vahvistavat koko kehoa. Jumppaliikkeet laati liikuntatieteiden maisteri Eija Holmala. 

Tee jumppa kuntopiirinä eli siirry jokaisen liikkeen jälkeen ilman taukoa seuraavaan. Tee kutakin liikettä aluksi 10-15 kertaa ja kaksi kierrosta.

Kun lihaskuntosi kehittyy, lisää toistoja. Voit pyrkiä tekemään niin monta toistoa kuin jaksat ja lisätä kierrosten määrän 3–4:ään. 

1. 

Seiso jalat hartioiden levyisessä haara-asennossa. Astu oikealla jalalla pitkä askel taakse, pudota polvi lähelle lattiaa. Pidä vasen jalka 90 asteen kulmassa. Vie samalla kädet koukkuun ja purista sormet nyrkkiin. Pidä hetki ja ponnista pakaraa käyttäen takaisin alkuasentoon. Aloita sama liike toisella jalalla. 

Muista! Pidä etummainen polvi kantapään yläpuolella ja pidä takimmainen polvi, lantio ja hartia samassa linjassa. Selkä on ryhdikäs ja vatsa tiukka.
Vaikutusalue: Reidet, pakarat ja hauis 

2.  

Käy konttausasentoon, kädet ja polvet lantion leveydellä. Ojenna vasen käsi ja oikea jalka pitkiksi, pidä hetki ja laske alas. Tee sama toiselle puolelle.

Muista! Pidä keskivartalo tiukkana. 
Vaikutusalue: Selkä- ja pakaralihakset

3. 

Käy polvillesi etunojaan, kädet hartioiden leveydellä olkapäiden kohdalla. Koukista kädet, kunnes rinta hipaisee alustaa. Pidä hetki ja punnerra ylös ojentaen kädet.

Muista! Pidä selkä suorana ja vartalo tiukkana koko suorituksen ajan.
Vaikutusalue:  Rintalihakset ja käden ojentajat, myös keskivartalon lihakset. 

4. 

Asetu selinmakuulle ja koukista jalat vatsan päälle. Tue käsillä niskaa. Hengitä ulos, kierrä ylävartaloa niin että vasen kyynärpää kohtaa oikean polven ja ojenna samalla vasen jalka suoraksi. Pidä hetki ja palaa sisäänhengityksellä alkuasentoon. Tee sama toiselle puolelle.

Muista: Pidä ristiselkä lattiassa ja yritä aktivoida uloshengityksellä myös syvät vatsalihakset
Vaikutusalue: Vinot ja syvät vatsalihakset.

5. 

Asetu selällesi. Pidä jalat hieman koukussa vatsan päällä ja kädet sivulla vaakatasossa, kämmenet alaspäin. Vie koukussa olevia jalkoja rauhallisesti sisäänhengityksellä vasemmalle ja uloshengityksellä vedä jalat takaisin keskelle. Tee sama toiselle puolelle.

Muista! Kun kierrät jalkoja sivulle, käännä pää vastakkaiseen suuntaan.
Vaikutusalue: Vinot ja syvät vatsalihakset.

Mikä flunssajuoma maistuu hyvältä vielä viidennen mukillisen jälkeen? Testasimme.

Flunssassa on syytä juoda paljon, sillä ruoka ei maistu ja kuume lisää nesteen tarvetta.  ET:n toimitus testasi, miltä erilaiset flunssajuomat maistuvat. Löysimme uusia yllätyssuosikkeja!

1. Syystäkin klassikko: Teetä ja sitruunaa 

Moni kaipasi makeutukseksi sokeria tai maitoa ja hunajaa, mutta sitruunan ja teen sekoitusta pidettiin yleisesti raikkaan makuisena. Klassikkojuomaa jaksaa juoda useita mukillisia.

”Sitruuna maistuu mukavasti.”
”Toi mieleen lapsuuden. ”

2. Helppo juotava: Para-hot

Pussillinen jauhetta sekoitetaan kuumaan veteen ja saadaan mustaherukan makuinen juoma, jossa on 500 milligrammaa parasetamolia. Juoman makua pidettiin parempana kuin hajua.

”Mieto, hyvä maku.”
”Voisi juoda hyvin vaikka litran”.

3. Lapsuuden trauma: Sipulimaito

Maidossa kiehautettu sipuli herätti raadissa tunteita jo etukäteen. Jotkut tyytyivät vain haistamaan, ja osalle riitti kertamaistiainen.

”Ihan kuin suolatonta kalakeittoa.”
”Yäk! Maistuu lapsuudelle!”

4. Mielipiteiden jakaja: Finrexin

Vanha tuttu asperiini on eukalyptukselta ja mentholilta maistuvan juoman vaikuttava aine. Raati piti tuoksusta, sitä oli hyvä hengittää. Puolet tykkäsi mausta, puolet ei.

”Mieto, terveellinen maku.”
”Eukalyptys tekee hyvää kurkulle.”

5. Yllätyssuosikki: Kokis ja inkivääri

Kiinasta lähtöisin oleva flunssajuoma syntyy, kun Coca-Colaa ja tuoretta raastettua inkivääriä keitetään 10 minuuttia. Inkivääri toi ”tehoa” ja aukaisi hengityksen.

”Loistava makuyhdistelmä!”
”Tilkka rommia voisi tehdä tästä vielä parempaa.”

6. Parantavaa makua: Echinaforce

Kuuman veden joukkoon sekoitettu Echinaforce maistui yhden mielestä pihanurmikolta ja toisen mielestä parantavalta. Moni olisi mieluummin nauttinut tipat sellaisenaan.

”Tarpeeksi pahaa, tuntuu lääkitsevän.”

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.