Kuusi näpsäkkää vinkkiä ja jalkasi ovat juhlakunnossa! Juhlan jälkeen jalat kiittävät, kun kokeilet tätä neljän liikkeen jalkajumppaa.

Aloita jalkahoito haalealla 10 minuutin kylvyllä. Lorauta kylpyveden joukkoon virkistävää kylpy- tai merisuolaa tai pehmittävää öljyä. Tehovirkistystä saat parilla tipalla eteeristä sitruuna- tai piparminttuöljyä. Sekoita eteerinen öljy ensin vaikkapa hunajaan, jotta se sekoittuu kylpyveteen.

Huuhtele jalat kylvyn jälkeen ja kuivaa varsinkin varvasvälit hyvin.

Jos jaloissa ei ole paljoakaan karheutumia, saat ne sileiksi kuorintavoiteella tai hieromalla  kuorintakäsineillä. Kovettumat voit poistaa hiekkapaperiraspilla tai hohkakivellä. Vältä raspaamista liian usein, sillä se saattaa lisätä kovettumien syntymistä.

Pehmitä kuivat ja tikkuiset kynsinauhat kynsinauhaöljyllä tai -voiteella. Pehmenneen kynsinauhan voit työntää kevyesti pumpulitikulla, jos se kasvaa häiritsevästi kynnen päälle. Älä leikkaa kynsinauhoja.

Leikkaa varpaiden kynnet terävillä, suorareunaisilla kynsipihdeillä tai sakseilla varpaan päätä myötäillen, kulmaa kadottamatta. Kynsi on sopivan pituinen, jos sen reuna tuntuu kun painat sormella kevyesti varpaan päätä. Viimeistele leikkausjälki paperisella kynsiviilalla kevyin vedoin. Älä pyöristä kulmia.

Paksuuntuneen ja kovan kynnen voit pehmittää voiteilla tai öljyillä. Jalkahoitaja voi myös hioa kynnen ohuemmaksi, jolloin sen kotihoitokin on helpompaa.

Täyteläiset jalkavoiteet ovat parhaita. Levitä voide kevyesti hieromalla varpaista nilkkoihin päin. Älä laita voidetta varvasväleihin, sillä niissä hautuva rasva voi aiheuttaa sienitulehduksia.

Nosta jalat vartiksi ylös tai vaakatasoon. Laita silmät kiinni ja nauti ihanan kevyeltä tuntuvista ja pehmeistä jaloistasi.

Kovat ja halkeilevat kantapäät vaativat tehohoitoa. Levitä jaloille paksuhko kerros ravitsevaa jalkavoidetta, pujota jalat muovipusseihin, kaupan hedelmäpussit ovat käteviä. Laita villasukat muovipussien päälle, anna vaikuttaa 1–2 tuntia. Riisu sukat ja pussit, pyyhi ylimääräinen voide pois ja laita puuvillasukat yöksi jalkaan.

Jumppaa juhlien jälkeen

Väsyneet ja turvonneet jalat virkistyvät jalkajumpalla. Tee kutakin liikettä 15 kertaa.

  1. Ojenna ja koukista nilkkaa, pyörittele sitten molempiin suuntiin.
  2. Levitä varpaat haralleen. Auta aluksi käsillä, jos ei ilman onnistu.
  3. Anna jalkaterän levätä lattialla, paina varpailla lattiaa vasten siten, että jalkaholvi nousee kaarelle.
  4. Poimi varpailla esineitä maasta, voit istua tai seistä.

 

Ravintolisiä ja kasvirohdosvalmisteita ostetaan Suomessa lähes puolella miljardilla eurolla vuodessa. Yksi innokas ravintolisien innokas käyttäjä on Mervi Lepistö.

Onko teillä luomukahvia? Mervi Lepistö, 53, kysyy kahvilan tiskillä espoolaisessa kauppakeskuksessa. Myyjä pyörittää päätään. Mutta UTZ-sertifioitua kahvia olisi. Lepistö tyytyy tällä kertaa siihen.

Monipuolinen perusruoka on Lepistölle hyvinvoinnin perusta.

– Ensisijaisesti syön itse tehtyä, lähiruokaa ja luomua. Hyviä kasvirasvoja, paljon kasviksia, marjoja, hapanmaitotuotteita, kalaa ja valkoista lihaa tai riistaa, hän luettelee.

”Ruuan ravintoarvot ovat laskeneet.”

Kuulostaa esimerkilliseltä. Silti Lepistö käyttää lähes pariakymmentä ravintolisää. Hänen joka-aamuiseen cocktailiinsa kuuluu 11 ravintolisävalmistetta. Illalla hän nappaa viittä eri ravintolisää. Lisäksi hän käyttää kuureina muutamaa. Miksi?

– Meillä on suvussa diabetesta ja sydäntauteja, mutta uskon, että voin itse vaikuttaa sairastumisriskiini.

Lepistö haluaa myös parantaa vastustuskykyään, vähentää kehon hiljaista tulehdusta ja pysyä terveenä ja nuorekkaana pitkään.

Lepistö ei usko, että ruuasta saatavat ravintoaineet riittävät.

– Elintarviketeollisuudesta on tullut tehotuotantoa ja ruuan ravintoarvot ovat laskeneet. Esimerkiksi kalojen omega-3-rasvahapot vähenevät koko ajan, eikä viljojen ravintosisältö ole sitä, mitä se oli isovanhempiemme aikaan.

Näitä ravintolisiä Mervi käyttää:

Aamulla

  • Kalaöljy 1-3 g
  • D-vitamiini 125-150 µg.
  • Sinkki 22 mg
  • Q10 100-300 mg
  • Alfalipoiinihappo 250 mg
  • C-vitamiini 1000 mg
  • Monivitamiini 30 ml
  • Seleeni parapähkinöistä 2 kpl
  • Pantoteenihappo 500 mg
  • Foolihappo 800 µg.
  • L-metioniini

Illalla

  • Magnesium 200-400 mg
  • Melatoniini 1 mg
  • B-vitamiinivalmiste 50-100 mg
  • Boori
  • E-vitamiini

Kuuriluonteisesti

  • B12-vitamiini
  • Magnesium-suihkeet

Mäkikuisma helpottaa tutkimusten mukaan masennuksen oireita.
Mäkikuisma helpottaa tutkimusten mukaan masennuksen oireita.

Kiinnostus heräsi, kun hiukset harvenivat

Valtaosa meistä on käyttänyt jotakin luontaistuotetta, vaikkei mieltäisi itseään luontaistuotteiden käyttäjäksi. Luontaistuotteiden sateenvarjon alle mahtuu iloinen sekamelska ravintolisiä, lääkkeitä, kasviperäisiä kosmetiikkatuotteita, ympäristöystävällisiä puhdistusaineita ja luomuraaka-aineista valmistettuja elintarvikkeita. Virallista määritelmää luontaistuotteelle ei ole, eikä lainsäädäntö tunne niitä.

Mervi Lepistön kaltaiset terveydestään kiinnostuneet ja ruokavalioonsa täydennystä hakevat keski-ikäiset naiset ovat luontaistuotteiden suurin kuluttajaryhmä.

– Osittain tämä johtuu siitä, että he ostavat koko perheen käyttämät valmisteet, huomauttaa toiminnanjohtaja Mika Rönkkö Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitosta.

”Äitini syötti meille monivitamiinia ja kalaöljyä jo lapsena.”

Myös Lepistö hankkii ravintolisät koko perheelle, johon kuuluu neljä täysi-ikäistä ihmistä.

Hän kiinnostui ravintolisistä seitsemän vuotta sitten, kun hänen kyntensä haurastuivat ja hiuksensa harvenivat. Biotiini ja sinkki eivät yksin auttaneet, vaan tarvittiin myös omega-3-rasvahappoja. Samoihin aikoihin alkoi keskustelu D-vitamiinilisän tarpeesta, ja Lepistö lisäsi D-vitamiinin repertuaariinsa. Pikkuhiljaa paletti laajeni.

"Perusluontaistuotteita" hän on käyttänyt koko elämänsä.

– Äitini syötti meille monivitamiinia ja kalaöljyä jo lapsena, Lepistö kertoo.

Nouseva trendi

Kasvava luontaistuotteiden kuluttajaryhmä ovat Mika Rönkön mukaan nuoret miehet, jotka käyttävät ravintolisiä fyysisen suorituskyvyn parantamiseen. Varttuneemmat ihmiset puolestaan ilmoittavat käytön syyksi erilaiset ikääntymiseen liittyvät vaivat kuten nivel-, sydän- ja verisuoniongelmat.

Ravintolisien ja muiden luontaistuotteiden käyttö on Rönkön mukaan vahva trendi. Niihin liittyvistä myönteisistä terveysvaikutuksista tulee jatkuvasti uutta tietoa.

– Viime aikoina esille ovat nousseet esimerkiksi D-vitamiinin myönteinen vaikutus monien sairauksien hoidossa tai ennaltaehkäisyssä ja sinkki flunssan hoidossa. Lukuisat ravintolisät ja rohdokset ovat päätyneet myös Käypä hoito -suosituksiin, hän sanoo.

Suomalaiset kiikuttavat luontaistuotteita koteihinsa puolen miljardin euron arvosta vuodessa. Luontaistuotteiden myydyin ryhmä ovat ravintolisät, joita ovat esimerkiksi vitamiinit, kivennäisaineet, kuituvalmisteet, rasvahapot sekä yrtti-, levä- ja mehiläisvalmisteet.

Myös kasviperäinen kosmetiikka luetaan luontaistuotteisiin.
Myös kasviperäinen kosmetiikka luetaan luontaistuotteisiin.

Ruokaa vai ravintolisää?

Kaikki eivät jaa Mervi Lepistön näkemystä ruuan laadun heikkenemisestä ja ravintolisien tarpeellisuudesta.

– Marketit pursuavat kasviksia, ja monipuolista ruokaa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Kuinka voi olla edes periaatteessa mahdollista, että ihmisten pitäisi lisäksi ottaa ravinteita purkista? ihmettelee yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja Raimo Puustinen Tampereen yliopistosta.

”Ravintolisistä on hyötyä vain, jos ihminen on aliravittu.”

Kaukana ovat ajat, jolloin suomalaisen ruokavalio koostui vain viljasta, maidosta, perunoista ja pienestä määrästä lihaa sekä kalaa.

– On nurinkurinen ajatus, että ravintolisät lisäisivät hyvinvointia. Niistä on hyötyä vain, jos ihminen on aliravittu, Puustinen sanoo.

Myös ravitsemussuosituksissa todetaan, ettei muiden ravintolisien kuin D-vitamiinin käytölle ole yleensä perusteita, jos ihminen on terve ja syö monipuolista, energiantarpeen tyydyttävää ruokaa. Tällaisessa tilanteessa ravintolisien pitkäaikainen käyttö ei vähennä sairauksien riskiä eikä siitä yleensä ole muutakaan terveyshyötyä.

Käyttö voi olla tarpeen erityisryhmissä, kuten raskaana olevilla ja imettävillä, ikääntyneillä, niukasti energiaa saavilla ja vegaaneilla.

”Ravintolisien merkitystä ei pidä ylikorostaa, mutta ei myöskään aliarvioida.”

Myös ravintolisien myyjät ovat herttaisen yhtä mieltä siitä, että ruoka on hyvinvoinnin perusta. Ravintolisät ovat vain lisä.

– Ruuasta voi harvoin saada liikaa ravintoaineita. Toisaalta yksipuolinen ruokavalio voi aiheuttaa joidenkin ravintoaineiden puutosta. Ravintolisien merkitystä ei pidä ylikorostaa, eikä toisaalta aliarvioida, toteaa toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Kuinka moni kuitenkaan syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja niin terveellisesti, että saa kaiken tarvitsemansa ruoasta? Pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden ja pikaruuan menekki on Suomessa kasvanut jo pitkään.

Helppo nappailla liikaa

Ravintolisien juju on niiden vaivattomuus. Saadakseen samat ravintoaineet ruuasta joutuu näkemään vaivaa. Helppous voi olla myös kompastuskivi. Pillereitä on helppo nappailla liikaa tai miten sattuu.

Mervi Lepistö ei popsi ravintolisiä summamutikassa. Hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden tohtori ja opiskellut viime vuosina funktionaalista lääketiedettä. Jokainen ravintolisä on tarkkaan harkittu.

”Syön mieluummin yli kuin ali.”

Lepistö ei kuitenkaan voi olla täysin varma siitä, mitä hänen kehonsa tarvitsee.

– Todennäköisesti syön jotakin yli tarpeen. Mutta syön mieluummin yli kuin ali, hän toteaa.

Ravintolisien käytöstä ei ole asiantuntijoiden mukaan haittaa, jos käyttää valmisteita, joissa vaikuttavien aineiden määrät ovat lähellä suosituksia. Monia samoja vaikuttavia aineita sisältävien ravintolisien samanaikaista käyttöä kannattaa kuitenkin välttää, sillä saantisuositukset saattavat ylittyä moninkertaisesti.

Lääkkeiden käyttäjien kannattaa olla tarkkana

Ylilääkäri Eeva Sofia Leinonen Fimeasta on sitä mieltä, että suomalaiset suhtautuvat luontaistuotteisiin turhan huolettomasti. Ajatellaan, että ne ovat luonnonmukaisia ja vaarattomia tai ainakin turvallisempia kuin lääkkeet.

– Etenkin lääkkeiden käyttäjien kannattaa olla tarkkana, sillä sekä ravintolisillä että kasvirohdoksia sisältävillä lääkevalmisteilla voi olla odottamattomia yhteisvaikutuksia tavanomaisten lääkkeiden kanssa, Leinonen toteaa.

Luontaistuotteilla voi ikäviäkin yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
Luontaistuotteilla voi ikäviäkin yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.

Esimerkiksi rauta, kalkki, sinkki ja magnesium voivat sitoa itseensä lääkeaineita suolistossa. Kasvirohdoslääkkeistä tunnetuin vaaranaiheuttaja on masennuksen hoitoon käytetty mäkikuisma, joka voi heikentää useiden kymmenien lääkkeiden, esimerkiksi verenohennuslääke varfariinin, tehoa ja aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden psyykenlääkkeiden kanssa.

– Luontaistuotteiden vaikutusmekanismeja tunnetaan huonosti, joten niiden yhteisvaikutusten hallintakin on haastavaa. Ravintolisien ja itsehoitolääkkeiden käyttö kannattaa suunnitella yhdessä hoitavan lääkärin kanssa, Leinonen sanoo.

Varo nettikauppaa

Huolettomimmat tilailevat luontaistuotteita netin kautta kaukomailta. Ei kannattaisi. Valmisteet voivat sisältää mitä tahansa. Viranomaiset eivät pysty valvomaan ulkomaisia nettikauppoja.

– Luontaistuotteita voi käyttää turvallisesti, kun ostaa ne Suomessa toimivasta kaupasta ja koulutetulta myyjältä, käyttää omiin tarpeisiin valittuja tuotteita ja noudattaa annosteluohjeita, Mika Rönkkö painottaa.

”Meillä valvonta on Euroopan huippua.”

Samaa korostavat luontaistuotteita valvovat viranomaiset, esimerkiksi Evira, Fimea ja Tulli.

– Meillä valvonta on Euroopan huippua. Jos jonkin valmisteen turvallisuudesta herää epäilys, se vedetään pois, Rönkkö sanoo.

Fimean mukaan tämä ei täysin pidä paikkaansa. Fimea arvioi ennakkoon lääkkeiksi luokiteltavien kasvirohdosvalmisteiden turvallisuutta.

– Lääkkeillä saa olla haittoja, kunhan ne eivät ylitä hyötyjä. Jos herää epäilys, että haitat ylittävät hyödyt, valmiste arvioidaan aikaa vievässä prosessissa ennen kuin myyntilupa mahdollisesti perutaan, Leinonen tarkentaa.

Mervi Lepistö luottaa hyviin ja tunnettuihin valmistajiin ja liikkeisiin, joissa on asiantuntevat myyjät. Lähdemme käymään sellaisessa.

”Lääketieteen ongelma on se, että se hoitaa oiretta eikä pureudu syihin.”

Myyjä Rosita Koistinen kertoo, että osa asiakkaista tietää, mitä hakee.

– Jotkut puolestaan ovat ihan pihalla ja etsivät pillereitä, jotka auttaisivat jaksamaan, Koistinen sanoo.

Vanhemmat asiakkaat puolestaan valittavat, ettei lääkärillä ole aikaa. Luontaistuotekaupoissa ehditään keskustella ja antaa terveysneuvontaa.

Lepistön ei ole juuri tarvinnut käydä lääkärissä.

– Ehkäisen vaivat hyvällä ruualla, liikunnalla, levolla ja ravintolisillä, hän sanoo ja kertoo käyttävänsä ravintolisiin noin 200 euroa kuukaudessa eli 2 400 euroa vuodessa.

Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka ovat laiskoja tekemään itse mitään hyvinvointinsa eteen. Moni nappaa mieluummin lääkettä.

– Lääketieteen ongelma on se, että se hoitaa oiretta eikä pureudu syihin, miksi ihmisellä on kohonnut verenpaine tai miksi hänelle on puhjennut kakkostyypin diabetes.

Viime kesän korvalla Lepistö mittautti veriarvonsa ja sai vahvistuksen sille, että samaa ruokavalio-ravintolisälinjaa kannattaa jatkaa.

– Kaikki arvoni olivat kiireestä ja stressistä huolimatta huippuhyvät, hän toteaa tyytyväisenä.

Mitä mieltä Tapani Kiminkinen on luontaistuotteista? Lue:

Luja luotto ravintolisiin

  • Suomalaiset kuluttavat luontaistuotteisiin vuodessa 500 miljoonaa euroa.
  • Ravintolisien osuus myynnistä on 330 miljoonaa euroa.
  • Vertailun vuoksi: Suomalaiset käyttävät reseptivapaiden lääkkeiden ostamiseen 335 miljoonaa euroa.

Ravintolisiä käytetään yleisimmin

  • ravitsemuksen täydentämiseen
  • yleisen terveydentilan edistämiseen
  • pienten vaivojen ja sairauksien itsehoitoon

Terveyskauppojen top 3

  • Vatsan ja suoliston hyvinvointia tukevat tuotteet
  • Nivelten, luuston ja lihasten hyvinvointiin tarkoitetut valmisteet
  • Kauneustuotteet, kuten hiusvedet ja -öljyt sekä ihon hyvinvointia edistävät ravintolisät.

Yli 300 terveyskauppaa

Suomessa on noin 330 terveystuotealan erikoiskauppaa, joista 220 kuuluu Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoon. Liiton jäsenmyymälöissä on koulutettu henkilökunta ja niissä, kuten myös apteekeissa, asiakas saa henkilökohtaista terveysneuvontaa.

Juttuun ovat antaneet taustatietoja myös ylitarkastaja Anna Mizrahi Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta, toimitusjohtaja Tapani Lahti Natura Media Oy:stä ja koulutuspäällikkö Helena Mykrä Provita Oy:stä.

Palvelukeskuksessa asuva Liisa Raunio, 86, ilahtuu, kun hänen hoitajansa lapinporokoira tulee kylään.

Liisa Raunio, 86, Helsinki:

”Kun mieheni Leo kuoli, masennuin vakavasti. Ehdimme olla yhdessä 61 vuotta, ja yksin jääminen aiheutti minulle jopa itsetuhoisia ajatuksia. Tyttäreni kävi luonani ja oli huolissaan jaksamisestani.

Kun terveyteni heikkeni, pääsin lopulta tänne Kustaankartanon palvelukeskukseen. Sitä ennen kiersin kahdeksassa väliaikaisessa paikassa.

Kustaankartanossa hoito on suurenmoista ja henkilökunta mukavaa. Meille järjestetään musiikkituokioita, taidepiirejä ja teatteriretkiä. Viihdyn silti paljon omissa oloissani. Luen kaksi kirjaa viikossa, ja kirjastohoitaja tuo uutta luettavaa joka tiistai. 

Viikon kohokohta on kuitenkin se, kun Timo-hoitaja tuo lapinporokoiransa Tyynen mukanaan töihin. Meistä on tullut Tyynen kanssa sydänystävät. Se on nimensä mukainen koira: rauhallinen ja kiltti.

”Eläimet piristävät valtavasti meitä asukkaita.”

Tyttäreni tuo käydessään kuivattuja possunkorvia Tyyneä varten. Ne ovat sen herkkua. Kun Tyyne tulee, se rientää odottamaan oveni taakse. Ilahdun joka kerta, kun se tassuttelee sisään häntä kieppuen.

Koiraterapiaa

Olen pitänyt koirista aina. Kasvatimme mieheni kanssa saksanpaimenkoiria vuosien ajan. Ne olivat uskollisia ja viisaita koiria. Joskus joku koirista tuli sänkyyn nukkumaan viereeni ja hengitti kanssani samaan tahtiin. Se tuntui mukavalta.

Kerrostaloon muutettuamme emme enää ottaneet koiraa, koska meistä ei ollut lenkittäjiksi. Koiria oli kova ikävä, ja olimme usein kuulevinamme kotonamme tassujen tepsutusta.

On upeaa, että täällä palvelukeskuksessa saa olla eläimiä. Ne piristävät valtavasti meitä asukkaita. Tyyne on aito kappale luontoa. Tyyneä on ihanaa paijata.

Olen puhelias, mutta täällä väki vaihtuu tiuhaan, eikä kaikista ole juttukaveriksi. Juttelenkin paljon Tyynelle. Se kuuntelee höpinöitäni ja katsoo sitten merkitsevästi lipastoa, jossa possunkorvat ovat. Sen omistaja Timo sanoo, etten saa antaa niitä liikaa, mutta joskus sujautan Tyynelle ylimääräisen herkun.”

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.