Seisot koko elämäsi jalkojesi päällä. Ei siis ole yksi ja sama, millaiset jalkineet valitset. Lue tästä kunnollisten kesäkenkien ABC.

1. Miten valitsen jaloilleni ystävällisen kenkäparin?

Luota tuntemuksiisi. Kun saat hyvät kengät jalkaan, tunnet, että jalkateräsi ovat niissä kotonaan ja askeltaminen käy kevyesti ja luonnollisesti. Hyvien kenkien päällä et horju, vaan kävely tuntuu vakaalta. Hyvät kengät vaimentavat iskuja.

Jalkaystävällisillä kengillä on jalan lestiä mukaileva ja taipuisa mutta ei kuitenkaan lötkö pohja. Niissä on myös kantapään laajuinen ja enintään parisenttinen korko. Valitse kengät, joissa on tilava ja varpaita puristamaton kärkiosa.

Kunnollisten kenkien tunnusmerkkeihin kuuluu myös napakka kiinnitys. Olipa kenkä nauha-, remmi- tai tarrakiinnitteinen, jalka ei valu kohti kärkeä tai karkaile kantaosastaan.

2. Jalkaterissäni on lieviä tuntopuutoksia ja kipukohtia. Millaiset ovat minulle sopivat kengät?

Hyötyisit kengistä, joissa on normaalia paksumpi pohja ja tavallista leveämpi päkiäosa. Sellaisia on saatavilla etenkin erityisjalkinevalikoimissa, joita myyvät muun muassa hyvin varustetut kenkäkaupat ja terveyskaupat. Niissä saat asiantuntevaa palvelua, joten kerro jalkaongelmistasi myyjälle.

3. Hyötyisinkö yksilöllisesti juuri minua varten valmistetuista tukipohjallisista?

Kenties. Mittojesi mukaan valmistetut pohjalliset jakavat kehosi painon oikein jalkaterillesi, estävät kovettumien ja haavaumien syntyä ja auttavat luonnollisen askelluksen ylläpidossa.

Jos teetät itsellesi yksilölliset pohjalliset, muistathan, ettei niitä kannata teettää vanhoihin ja jalkaan muotoutuneisiin kenkiin. Satsaa siis samalla uuteen ja napakkaan kenkäpariin.

Katso kuitenkin, että uusissa kengissäsi on tilaa tukipohjalliselle: irrota valmispohjallinen, niin saat syvyyttä mittatilauspohjalliselle.

Yksilöllisiä tukipohjallisia valmistavat muun muassa isot urheiluliikeketjut, mutta niiden valmistamat pohjalliset eivät riitä, jos olet diabeetikko tai reumaatikko tai jos sinulla on jalkasairauksia. Mene silloin mieluummin jalkaterapeutin pakeille. Sellaisia löydät muun muassa lääkärikeskuksista.

4. Millaisia kenkiä on arkikäytössä syytä välttää?

Käyrälestisiä ja jalkoja ulkoreunoilta puristavia kenkiä – samoin kapeakärkisiä, jotka ovat kenties sirot, mutta puristavat varpaat suppuun ja lisäävät päkiän kuormaa. Tällaiset kengät johtavat usein kivuliaisiin vaivaisenluihin ja vasaravarpaisiin.

Karta myös yli kaksisenttisiä korkoja, sillä silloin koko kehosi paino siirtyy päkiän varaan. Korkkarit altistavat kivuille, hankaumille ja varpaiden asentomuutoksille.

Varo myös jalan sisäänmenoaukosta liian löysiä ja takaosasta täysin avoimia ja remmittömiä kenkiä. Ne joustavat liikaa, väsyttävät jalkoja ja ovat usein syynä kantapään krooniselle kiputilalle ja varpaiden virheasennoille.

5. Kenkäkaapissani on monta hukkaostosparia. Miten vältyn sellaisilta jatkossa?

Mene kenkäostoksille aikaisintaan iltapäivällä, sillä jalat turpoavat päivän mittaan useita millejä pituutta ja jopa sentin verran leveyttä. Sovittamiseen on myös hyvä varata runsaasti aikaa, sillä kenkiä on syytä testata huolella kävelemällä ympäriinsä myymälässä.

Kerro kenkämyyjälle, millaiseen käyttötarkoitukseen olet kenkiä hankkimassa, ja pyydä, että myyjä suosittelisi sinulle jalkaystävällisiä malleja. Muista kuitenkin, että oma tuntemuksesi painaa enemmän kuin myyjän suositukset. Vain sinä itse osaat sanoa, millaisissa kengissä jalkasi viihtyvät.

6. Iän karttuessa jalkani koko on kasvanut numerolla. Vai valmistetaanko nykykengät eri mittojen mukaan kuin ennen?

Jalkaterien koko ja muoto muuttuvat ja elävät iän mukana. Toki myös valmistajalla on väliä. Moni ulkomainen kenkä on suomalaiselle jalalle liian kapea.

Kysy aika ajoin uusia kenkiä hankkiessasi, voisiko kenkämyyjä mitata jalkasi. Mittoihin pitää lisätä aina sentti tai puolitoista ylimääräistä, sillä jalkaterä pitenee kävellessä.

Asiantuntijana jalkaterapeutti ja jalkaterapian emerituslehtori Riitta Saarikoski, Helsinki.
Lähteenä: Saarikoski, Stolt, Liukkonen: Terveet jalat. Duodecim 2008.

Vierailija

6 kysymystä kesäkengistä – näin valitset täydellisen parin

Markettien kenkävalikoimista on tosi vaikea löytää riittävän leveälestisiä ja jalassa mukavalta tuntuvia kenkiä. Säästän hyviä kenkiä varten ja aion ostaa nyt kesäksi terveyskaupasta keveyt kesäsandaalit mutta oikealla tavalla tukevat ja ei ihan ohutpohjaiset. Jaloissani on sairauden aiheuttamia muutoksia, joten alekorit ei auta minua. Muun kaiken ostan mahdollisimman halvalla mutta haluan pitää jalkani.
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: