Lähes puolet suomalaisista pelkää yllättävää väkivaltaa, vaikka riski joutua sen uhriksi on pieni. Poliisin läsnäolo rauhoittaa enemmän kuin muiden ihmisten seura.
Joka kymmenes suomalainen aikuinen kärsii pelosta, joka haittaa elämää.
Suomalaisten tavallisin pelko on yllättävä väkivalta. Sitä pelkää 47 prosenttia väestöstä, kertoo Tilastokeskuksen tutkimus. Vaikka yllättäen eteen tulevan väkivallan pelko on suurin, nyrkkiä pelätään myös kotona: parisuhdeväkivaltaa pelkää seitsemän prosenttia suomalaisista.
Terrorismia puolestaan pelkää joka kolmas, raiskausta ja ryöstöä joka viides.
Tilastojen valossa riski joutua väkivallan kohteeksi on kuitenkin melko pieni. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 88 henkirikosta. Pahoinpitelyitä poliisin tietoon tuli 33 000. Niistä kuusi prosenttia oli törkeitä. Raiskausrikoksia Suomessa kirjattiin viime vuonna tuhat kappaletta.
Kaiken kaikkiaan kuusi prosenttia suomalaisista koki viime vuonna väkivaltaa vähintään läimäisyn verran.
Humalassa tehtyjen henkirikosten määrä on Suomessa nelinkertainen Ruotsiin verrattuna.
Suomalaista väkivaltaa värittää alkoholi. Selvin päin suomalaiset tekevät yhtä paljon henkirikoksia kuin suomalaiset, mutta kännitappoja meillä tehdään nelinkertaisesti. Viime vuonna 80 prosenttia henkirikoksen tekijöistä oli humalassa. Raiskauksen uhreista kolme neljästä oli humalassa.
Varo! Näissä Suomen kaupungeissa vaanii väkivalta
Useampi kuin joka kolmas on sitä mieltä, että väkivallan pelkoon ei auta mikään. Joka viides kertoo, että poliisin näkyvä partiointi helpottaa rauhatonta oloa, kun 14 prosentille riittää ylipäänsä toisten ihmisten seura. Seitsemän prosenttia on hakenut pelkoon apua itsepuolustuskurssilta, ja yhtä moni pyrkii pitämään pelon loitolla käyttämällä vain tuttuja reittejä ulkona liikkuessaan.
Suomalaisten pahimmat pelkoja puolestaan ovat:
- Käärmeet (46 %)
- Oksentaminen (41%)
- Yleisön edessä puhuminen (31 %)
- Korkeat paikat (29 %)
- Hämähäkit (29%)
Pelko kumpuaa perimästä – mutta karhua on turha pelätä
Äkillisen pelästymisen hetkellä kehomme toimii evoluution hyväksi havaitsemalla tavalla. Hermostomme aktivoituu, mikä vapauttaa verenkiertoon adrenaliinia. Sydämen syke kiihtyy, verenkierto alkaa pumpata lihaksille enemmän verta ja lihakset jännittyvät. Olemme valmiina taistelemaan tai pakenemaan.
Vuosituhansien ajan tällainen äkillinen stressireaktio on pelastanut ihmiset sukupuutolta.
Viime vuosisadan aikana karhu tappoi Suomessa yhden ihmisen.
Lehmät ovat vaarallisempia.
Moni pelkomme kumpuaa suoraan perimästä ja halusta säilyttää lajimme villissä luonnossa. Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pelkää käärmeitä, kolmannes korkeita paikkoja tai hämähäkkejä. Kaikkien pelkojen takana on halu välttää vaarallisia tilanteita.
Samasta asiasta on kyse suurpetojen pelossa, joka on maassamme tasaisessa kasvussa, vaikka tilastojen mukaan meidän pitäisi säikkyä ihan muita eläimiä. Viime vuosisadan ja tämän vuosisadan alun aikana aikana sudet eivät ole tappaneet Suomessa yhtään ihmistä, karhut yhden.
Vertailun vuoksi: viimeisen 20 vuoden aikana lehmät ovat surmanneet Suomessa kolme henkeä, muut kotieläimet toisen mokoman lisää.
Lähteet: Tilastokeskus, Pohjoismainen YouGov-tutkimus
