Kun kansallinen terveysarkisto KanTa käynnistyy, kaikki terveystietosi ovat tallessa siellä sähköisessä muodossa. Pääset myös katsomaan tietoja silloin kuin itse haluat. Mutta ovatko ne turvassa urkkijoilta?

1. Milloin Kansallinen terveysarkisto eli KanTa valmistuu?

Ensi vuoden lopulla sen pitäisi olla jo yleisessä käytössä.

Terveysarkiston kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, joita ovat sähköinen lääkemääräys, potilastiedot ja kansalaispalvelut.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Näistä sähköinen resepti on jo otettu käyttöön julkisessa terveydenhuollossa, ja iso osa arkiston yksityisestä osasta tulee mukaan loppuvuonna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Arkiston potilastietojen käsittelyä testattiin vuosi sitten yhdellä paikkakunnalla, ja sen perusteella järjestelmää on paranneltu.
Potilastietojen pitäisi olla Kansallisessa terveysarkistossa jo valtaosin vuonna 2016.

2 Mitä tietoja KanTaan tulee?

Toivottavasti kaikki potilastiedot. Aluksi lähdetään liikkeelle olennaisimmista tiedoista, joita ovat muun muassa lääkäreiden antamat yhteenvetotiedot, diagnoosit, laboratoriotulokset, röntgenlausunnot sekä lähetteet ja palautteet.

Potilas voi myös tallettaa järjestelmään omia tahdonilmaisujaan, kuten elinluovutustestamentin ja hoitotahdon. Röntgenkuvat saadaan arkistoon melko pian.

3 Miten Kansallinen terveysarkisto hyödyttää kansalaista?

Potilaan näkökulmasta hänen saamansa hoito on sitä parempaa, mitä tarkemmat tiedot lääkärillä hänestä on.

Käytännössä lääkäri saa aiemmista potilasasiakirjoista viitteitä, jotka auttavat paremmin vaivan jäljille tai esimerkiksi vanhoja laboratoriotuloksia voidaan tulkita uudessa valossa, kun uutta tietoa verrataan vanhaan.

Samalla voidaan välttää turhia kokeita ja käyntejä, kun aikaisemmat tulokset ovat käytettävissä.

Potilas näkee itse omat tietonsa, jotka hänestä on arkistossa, eikä hänen tarvitse muistaa käyntejään tai kaivella kotona vaikkapa vanhoja labrakoetulosteita uutta lääkäriä varten tai muistella, että milloinkas sen ja sen rokotteen otin.

4 Kuka saa katsoa arkistotietojani? Voivatko asiaankuulumattomat päästä terveystietoihini?

Sähköinen arkisto on potilaalle turvallisempi kuin paperinen. Tiedon hakemisesta jää aina merkintä, joten arkiston asiaton käyttö paljastuu helpommin.

Tietoja saavat käyttää potilaan hoitoon osallistuvat henkilöt sen mukaan, mitä näistä tiedoista he työssään tarvitsevat.

Järjestelmään on rakennettu erilaisia varmistuksia aitoa tiedonhakua varten. Esimerkiksi tietoja ei voi hakea arkistosta, jos hoitosuhdetta ei ole olemassa.

Potilas voi itsekin estää joidenkin tietojensa näkymisen terveysarkistossa. Esto koskee tietojen luovuttamista muihin hoitopaikkoihin. Kiellon voi tehdä vaikkapa asioidessaan terveydenhuollossa.

Estolla voi suojata esimerkiksi omia mielenterveyteen ja lisääntymisterveyteen liittyviä asioitaan.

5 Pääsenkö itse katsomaan omia tietojani?

Pääset. Se tapahtuu käyttämällä sähköisiä tunnisteita kuten vaikkapa pankkitunnisteita.

On kuitenkin tapauksia, joissa potilaan pääsyä omiin tietoihinsa on rajoitettu tai viivästytetty hoidollisista syistä.

Näissä tapauksissa voi olla kyse esimerkiksi siitä, että lääkäri haluaa kertoa tiedot ensin kasvotusten.

6 Voinko kieltää tai poistattaa arkistotiedoistani jotakin?

Laki estää poistamasta potilastiedoista mitään. Tämä määräys on aina ollut voimassa eikä liity erityisesti sähköisiin palveluihin.

Virheelliset tiedot voidaan korjata, mutta päätöksen siitä, mikä on virheellinen tieto, tekee hoitava lääkäri. 

Kaikilla terveydenhuollon yksiköillä on pääsy omassa yksikössä syntyneisiin tietoihin, eikä potilas voi estää tätä. Potilas voi kuitenkin kieltää tietojen luovutuksen organisaatiosta toiseen.

Siten esimerkiksi yksityisellä lääkäriasemalla tehty tutkimus voidaan estää näkymästä terveyskeskuksessa, tai julkisessa sairaalassa tehty operaatio voidaan potilaan niin halutessa piilottaa työterveyshuollolta.

7 Ovatko lääkereseptini siellä turvassa?

Paremmassa turvassa kuin missään muualla.
 
8 Pitääkö minun itse tehdä jotakin, kun KanTa valmistuu?

Ei tarvitse. Jollakin käynnilläsi lääkäri tai hoitaja kertoo uusista palveluista ja pyytää luvan käyttää niitä. Luvan voit myöhemmin peruuttaa tai voit vaatia, että yksittäisiä tietojasi piilotetaan.

9 Miten vanhoja tietoja järjestelmään kirjataan?

Tietoja alkaa kertyä arkistoon siitä lähtien, kun lupa kysytään potilaalta ensimmäisen kerran. Sitä vanhempia tietoja arkistoon ei laiteta.

Vastaajana erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Joko sähköinen resepti on tuttu?

  • Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti. Reseptin perusteella mikä tahansa apteekki voi toimittaa lääkkeet, kun mukanasi on Kela-kortti.
  • Paperi-, puhelin- ja faksireseptejä ei tallenneta sähköisiksi resepteiksi.
  • Sähköiset reseptit säilyvät 2,5 vuotta. Sen jälkeen ne siirtyvät reseptiarkistoon.
  • Tiesitkö, että voit yhä saada pyynnöstäsi paperireseptin?
  • Voit saada kaikista sähköisistä resepteistä yhteenvedon, josta selviää yhdellä silmäyksellä kaikki reseptisi.
  • Sähköiset reseptit voit uusia apteekin kautta.

Lainaus:

Hyvä artikkeli ja selkokielellä kirjoitettu.
Mielenkiintoista ja asiallista tietoa meille terveyspalvelujen käyttäjille.

Hyvä kirjoitus

Hyvä artikkeli ja selkokielellä kirjoitettu.
Mielenkiintoista ja asiallista tietoa meille terveyspalvelujen käyttäjille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla