Näin vuonna 1985 esiteltiin ksylitolin eli koivusokerin hyötyjä Hammaslääkäripäivillä.
Näin vuonna 1985 esiteltiin ksylitolin eli koivusokerin hyötyjä Hammaslääkäripäivillä.

Kun makean nälkä iskee, suomalaiset päätyvät syömään yhä useammin ksylitolipurkkaa. Silti +55-vuotiaat käyttävät ksylitolituotteita yllättävän vähän.

Maailman ensimmäiset ksylitolipurukumit tulivat myyntiin Suomessa jo vuonna 1975. Nyt ksylitolituotteiden valikoima on laajentunut valtavaksi markkinaksi.

Ennen ksylitolia kulutettiin vain purukumin muodossa. Nyt purkkamakuja on useita kymmeniä. Samoin ovat lisääntyneet ksylitolipastellien valikoimat.

Tuore tutkimus kertoo erikoisesta kulutustottumuksesta: Suomalaiset yrittävät tyynnyttää nykyisin karkinhimoaan syömällä ksylitolipurkkaa.  Makeis- ja purukumivalmistaja Cloettan teettämän kyselytutkimuksen mukaan peräti 61 prosenttia puree purkkaa karkinkorvikkeena. Näin tekevät kaikenikäiset suomalaiset.

– Ksylitolipurkka on erittäin terveellinen vaihtoehto karkille. Todella hienoa, että ihmiset ovat alkaneet pureskella purkkaa makeanhimoon, sanoo Suomen Suuhygienistiliiton puheenjohtaja Satu Mäkinen tiedotteessa.

Sen sijaan ksylitolituotteiden käytössä on ikäryhmien välillä suuria eroja, kertoo ksylitolitiedottaja Milla Vihanto. Purukumin vaihtoehdotkaan, eli monet ksylitolituotteet, eivät kelpaa iäkkäämmille suomalaisille.

– 50–65-vuotiaista suomalaisista vain 16 prosenttia käyttää ksylitolituotteita päivittäin, verrattuna esimerkiksi 18–24-vuotiaisiin joilla vastaava luku on 32 prosenttia, Vihanto kertoo ET-lehdelle.

Hammashoidon ammattilaiset kehottavat käyttämään ksylitolia säännöllisesti, viisi grammaa päivässä, jotta sen vaikutus suun terveyteen olisi mahdollisimman suuri. Mutta ei ole ihan sama, miten ja milloin sitä nauttii.

Vihannon mukaan tätä seuraavaa asiaa ei kovin moni iäkkäämpi suomalainen kuitenkaan tiedä: Ksylitolia tulisi käyttää peräti 3–5 kertaa päivässä, jotta sen käytöstä saadaan paras hyöty hampaille. Sekä tietämystä että ksylitolin tehoa on tutkittu lukuisissa tutkimuksissa.

"Kuiva suu -oireyhtymä on kova rasite"

Ksylitolin käytöstä on monia hyötyjä erityisesti 55+ vuotiaille, vinkkaa Vihanto, joka on koulutukseltaan suuhygienisti. Tosin heille suositellaan mieluummin usein pastilleja purukumin sijasta.

– Iän myötä usein lääkkeiden käyttö lisääntyy, joka taas vaikuttaa syljen eritykseen. Myös hormonaalisilla muutoksilla voi olla vaikutuksia syljen määrään. Vähentynyt syljeneritys eli  kuiva suu -oireyhtymä on kova rasite hampaille ja se altistaa nopealle hampaiden reikiintymiselle. Ksylitolilla voidaan stimuloida syljen eritystä ja suojata hampaita, Vihanto kertoo.

Kolme neljästä suomalaisesta on kuitenkin sitä mieltä, että ksylitolia tulisi käyttää päivittäin.

Suomalaiset syövät purkkaa vuodessa noin 600 grammaa henkilöä kohden.  Makeanhimon taltuttamisen lisäksi suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi purevansa purukumia perinteisistä syistä, eli happohyökkäyksen katkaisemiseksi syönnin jälkeen ja suun raikastamiseksi.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju