Mikä tauti? Sitä sairastaa miljoona suomalaista, siihen ei ole parantavaa hoitoa ja se maksaa yhteiskunnalle miljardin vuodessa? No sehän on nivelrikko.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Pelkästään Suomessa on noin miljoona nivelrikkoista ihmistä.

Nivelrikkoa esiintyy eniten polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkänikamien välisissä nivelissä. Sen aiheuttajaa ei tunneta.

Nivelrikosta puhutaan arkikielessä myös kulumana, mutta lempinimi johtaa harhaan. Nivelrikossa ei ole kysymys pelkästään ruston mekaanisesta kulumisesta, vaan syyt löytyvät solujen ja geenien tasolta.

Yksinkertaistaen voi sanoa, että nivelrikossa rustoa korjaavat prosessit häviävät rustoa tuhoaville prosesseille.

Aamun ensimmäiset oireet

Kun korjaavat prosessit jäävät häviölle, nivelrikko alkaa oireilla. Usein kipu on jomottavaa, pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa.

Niveliin ilmaantuu myös aamu- ja liikkeellelähtöjäykkyyttä. Jalkojen nivelrikossa kävely vaikeutuu sekä tasamaalla että rapuissa.

Pitkälle ehtineessä nivelrikossa esimerkiksi sukkien, housujen ja kenkien pukeminen alkaa käydä ylivoimaiseksi.

Lääkkeeksi lempeää liikuntaa

Nivelrikon vaaratekijöistä vain osaan voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Perimä ja ikääntyminen tulevat pyytämättä, joten ponnistelu kannattaa keskittää liikkumiseen ja painonhallintaan.

Ylipaino altistaa etenkin jalkojen nivelrikkoihin.

Liikunta on kaksipiippuinen juttu, jos nivelrikko jo oireilee. Liikunta vähentää merkittävästi nivelrikon mukanaan tuomia toimintahaittoja, mutta lajit kannattaa valita lempeimmästä päästä: kävelyä, pyöräilyä, vesivoimistelua ja hiihtoa. Rynkyttävät ja niveliä rassaavat lajit kannattaa unohtaa.

Liikkuvuusharjoitusten suunnittelussa tarvitaan useimmiten pari, kolme käyntiä fysioterapeutilla. Jotta harjoittelusta saa pitkäkestoisen hyödyn, sen on oltava säännöllistä ja jatkuvaa. Esimerkiksi polven nivelrikossa harjoittelun hyöty ilmenee vasta parin kuukauden kuluttua.

Keppiä ja parasetamolia

Kipeiden nivelten tukena voi käyttää joustavaa, esimerkiksi neopreenista valmistettua tukea. Jos nivel on epävakaa, siirrytään jäykkään tukeen.

Alaraajojen nivelrikossa keppi tai kyynärsauva helpottaa liikkumista. Sitä pidetään kipeän nivelen vastakkaisella puolella.

Nivelrikon ensisijainen lääke on parasetamoli. Jos sen teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin.

Missä vaiheessa lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua, kun nivelkipu häiritsee päivittäisiä töitä ja touhuja. Myös jatkuva leposärky kertoo siitä, että nivelrikko alkaa vaatia tehokkaampaa hoitoa.

Lääkärin tutkimuksen tueksi riittää yleensä röntgenkuva, sillä nivelrikko ilmenee röntgenkuvassa nivelraon kaventumisena. Usein kuvasta voi nähdä myös rustonalaisen luun kalkkeutumista, onteloitumista ja luu-ulokkeita.

Jos nivelrikko on tulehdusvaiheessa, niveleen annettu kortisonihoito lievittää yleensä sekä kipua että tulehdusreaktiota.

Siinä vaiheessa kun nivelrikkokipu ei ole muutoin hallittavissa ja niveleen on kehittynyt merkittävä liikerajoitus, potilaalle voidaan tehdä tekonivelleikkaus. Tekonivelleikkauksia tehdään Suomessa vuodessa noin 20 000.

Suomen Nivelyhdistys ry ylläpitää nivelrikkoaiheisiin keskittyvää internetsivustoa www.niveltieto.net sekä soittajille maksutonta Nivelneuvontaa numerossa 0800 05252. Eri puolilla Suomea toimii lisäksi noin 50 Nivelpiiri-nimistä vertaistukiryhmää.

 

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju