Polven nivelrikko on ikävä vaiva, mutta kivussa omahoito on kaiken a ja o. Elintavoilla on iso merkitys, mutta lähde viimeistään yösäryissä lääkäriin.

1. Miten yleinen vaiva polven nivelrikko on eläkeikäisillä?

Jos poimisimme vastaantulevasta joukosta satunnaisesti ryhmän ikäihmisiä, yli 70-vuotiaista joka neljännellä ja 80-vuotiailla jo lähes joka toisella olisi polven nivelrikko, naisilla useammin kuin miehillä.

Tälle vaivalle siis altistavat ikä ja perimä, mutta myös ylipaino, kuormittava työ sekä aiemmin podetut nivelvammat.

2. Mikä nivelrikon aiheuttaa?

Nivelrikossa on kyse nivelruston vaurioitumisesta. Miksi rusto hajoaa, se on tutkijoillekin kummastus. Nivelrikko on rappeutumistauti. Jos nivelrikko pääsee käyntiin, se etenee, eikä parane. Onneksi taudin kulku on useimpien kohdalla hidasta.

Yleensä potilaat pärjäävät nivelrikon kanssa vuosia, ennen kuin ruston kuluminen etenee luuhun ja alkaa vaikeuttaa arkea.

Lue myös:  "40 000 euron nainen”: Näin valmistauduin polvileikkaukseen

3. Miten polven nivelrikko oireilee?

Alkava nivelrikko oireilee ensin kuormituskivuin eli silloin, kun polvi on liikkeessä ja se joutuu kannattelemaan kehon painoa. Hiljalleen kivusta tulee muutoinkin tuttu seuralainen. Tilanne alkaa olla vaikea, kun niveliä koskee myös yöllä. Yösäryn tullessa kannattaa viimeistään lähteä lääkäriin.

Silti kipu ja nivelrikon vaikeusaste eivät aina osu yksiin. Vaikeakin nivelrikko voi olla melko kivuton, toisaalta nivelrikko oireilee tavallisesti aaltomaisesti. On parempia päiviä ja huonompia päiviä. Kantavissa nivelissä, kuten lonkka- ja polvinivelissä, kipu on yleensä pahinta.

4. Mistä polven nesteilyssä on kyse?

Usein tämäkin vaiva liittyy polven nivelrikkoon, jonka taudinkuvaan kuuluvat myös tulehdusvaiheet. Kun tulehdusvaihe iskee, polven nivelonteloon kertyy nivelnestettä ja polveen voi tulla särkyä ja liikerajoituksia. Polvinivelen turpoaminen voi johtua myös polvivammasta tai reumatulehduksesta. Neste aiheuttaa polveen kiristystä ja polvi tuntuu jäykemmältä.

Nesteen kertymisen syy pitää aina selvittää lääkärissä.

5. Mitä nivelrikon edetessä tapahtuu?

Oireiden eteneminen vaihtelee yksilöllisesti. Tavallisesti rappujen kulkemisesta etenkin alaspäin tulee kivuliasta ja vaikkapa tuolista, sängystä tai autosta nouseminen hankaloituu. Myöhemmin polvi ei kenties enää taivu niin kuin ennen ja kävelystä tulee jäykkää. Pitkälle edennyt nivelrikko voi viedä polven virheasentoon.

6. Miten voisin hoitaa kipeää polveani kotioloissa?

Nivelrikon hoitopolku koostuu ”kuudesta ällästä”: liikunnasta, levosta, laihdutuksesta, liikehoidoista, lääkityksestä ja leikkauksesta. Liikunta on nivelrikkoiselle tärkeä juttu, sillä liikkuminen vahvistaa niveliä tukevia lihaksia ja vilkastuttaa nivelruston aineenvaihduntaa.

Hyviä lajeja nivelrikkoiselle ovat esimerkiksi kävely, uinti, hiihto, vesijumppa ja pyöräily. Sellaisia lajeja, joissa niveliin kohdistuu kovia iskuja, ei kannata harrastaa. Juoksu, hyppelyt ja monet pallopelit kannattaa jättää pois.

Polvien ojentelu ja nivelten liikuttelu vaikkapa telkkarin ääressä pitää polvivaivaisen liikeratoja yllä ja hidastaa nivelten jäykistymistä.

7. Onko kylmästä apua?

Kyllä vain. Kylmä hoitaa tulehtunutta niveltä ja vähentää kipuilua. Kylmäpussilla on hyvä hautoa kipeää niveltä kolme kertaa päivässä kymmenen minuutin ajan.

8. Missä vaiheessa tulee lääkkeiden vuoro?

Silloin, kun niveliä koskee – usein siis jo nivelrikon alkuvaiheessa. Kipua kannattaa lievittää ensiksi reseptittä apteekista saatavilla kipugeeleillä, joissa vaikuttavana aineena voi olla esimerkiksi diklofenaakkia, ketoprofeenia tai piroksikaamia. Geelit imeytyvät ihon läpi kudoksiin ja niitä kannattaa sivellä kipukohtaan neljästikin päivässä.

Suu kautta otettava kipulääkitys on syytä aloittaa vatsaystävällisestä parasetamolista. Se ei rasita suolistoa jatkuvassa käytössä niin paljon kuin varsinaiset tulehduskipulääkkeet, mutta tehoavat kipuun usein aivan yhtä hyvin.

9. Olen kuullut, että pistoksetkin auttavat – pitääkö paikkansa?

Voit pyytää lääkäriltäsi reseptin hyaluronaattipistoksiin. Hyaluronaatti on aine, jota kehossamme on luontaisestikin, ja lääkärit antavat sitä nivelensisäisesti pistossarjana. Pistosten teho on tosin vaihteleva, mutta monelle polvipotilaalle pistossarja lievittää kipua useiden kuukausien, jopa puolen vuoden ajaksi.

Hyaluronaatin haittapuoli on kallis hinta, sillä lääkkeellä ei ole Kela-korvattavuutta. Pistossarjan hinta on vajaat parisataa euroa.
Kortisonipistoksia annetaan lääkärin harkinnan mukaan kipeään ja nesteilevään polviniveleen. Kortisonipistoksen vaikutus kestää yleensä useita viikkoja.

10. Milloin nivelrikkoinen polveni leikataan?

Kun nivelkipu ei ole enää hallittavissa muilla keinoin ja arjesta tulee kovin hankalaa. Ja kun yösäryltä ei saa nukuttua kunnolla, potilaan on vaikea liikkua ja hänen toimintakykynsä on jo selvästi alentunut.

Leikkauksessa korvataan koko vaurioitunut nivelpinta tekonivelellä.

Asiantuntijana ylilääkäri Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxasta. Lähteenä käytetty myös: www.terveyskirjasto.fi

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: