Kuvat
Sanoma-arkisto

Kuorsaaminen valvottaa kumppania enemmän kuin kuorsaajaa. Vaivaa voi helpottaa monella tapaa. Ääritapauksessa harkitaan jopa leikkausta.

Vierestä kuuluva kuorsaus kiskoo ylös syvästä unesta. Metelissä on vaikea nukahtaa uudelleen, ja unet jäävät vajaiksi  – taas.

Kuorsaaja itse vaikuttaa aamulla väsyneeltä. Onkohan kuorsauksen taustalla jotain vakavampaa, ja mitä tilanteelle voisi tehdä?

 – Rohkeasti vain lääkäriin, kehottaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Väyrynen. Hän kohtaa kuorsaajia vastaanotollaan Terveystalossa viikoittain.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

 – Moni kärsii kuorsaamisesta vuosia ihan turhaan. Kaikkia kuorsaajia voidaan auttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nukkuessa painovoima vetää alaleukaa alaspäin. Siihen liittyvät lihakset rentoutuvat ja tukkivat hengitysteitä, ja kun sisään hengitetty ilma pyörteilee suun ja nielun ahtaissa kohdissa, syntyy kuorsaus.

Moni kärsii kuorsaamisesta vuosia ihan turhaan. Kaikkia kuorsaajia voidaan auttaa.

Kuorsaaminen on yleensä kovaäänisintä syvän unen vaiheessa. Kuorsaaja ei itse siitä häiriinny, mutta kumppani usein kyllä.

 – Vastaanotolla näkee vaimoja ja miehiä, jotka vilpittömästi eivät ole olleet tietoisia omasta kuorsaamisestaan.

Kuorsaaminen pahenee iän mukana ja vaivaa useammin miehiä kuin naisia. Noin 10–15 prosenttia keski-ikäisistä miehistä kuorsaa joka yö, asennosta riippumatta. Naisilla vastaava luku on noin viisi prosenttia.

Ongelma pahenee yleensä iän mukana muun muassa ylipainon vuoksi.

 – Miehillä paino kertyy usein ylä- ja keskivartaloon, ja siksi hengitystiet ahtautuvat makuuasennossa helpommin. Naisillekin tulee painoa, mutta tasaisemmin eri puolille kehoa.

Uniapnea aiheuttaa hengityskatkoksia

Noin 90 prosentilla kuorsaajista kuorsaus ei ole merkki mistään vakavammasta. Joka kymmenes kuitenkin kärsii myös hengityskatkoksista. Silloin kuorsausta on syytä tutkia tarkemmin, sillä sen taustalla voi olla uniapnea.

Uniapneassa nielu tukkeutuu unen aikana, hengitys katkeaa, ja nukkuja havahtuu hapenpuutteen tunteeseen. Uni jää jatkuvan heräilyn vuoksi katkonaiseksi, ja päivällä väsyttää.

Lääkäriin on syytä mennä myös silloin, kun aamuisin on päänsärkyä, päivällä väsyttää, tulee muistikatkoksia tai mieliala kärsii.

Ensimmäiseksi lääkäri yleensä tutkii nenän, kurkun ja korvat ja teettää muutamia laboratoriokokeita. Uniapneaa tutkitaan unen laatua rekisteröivällä laitteella.

Kännykän kokoinen laite liitetään antureihin, jotka kiinnitetään rintakehään ja sormenpäihin. Testi kestää yhden yön, ja sen voi tehdä kotona. Tulosten perusteella lääkäri tulkitsee, onko kyseessä kuorsausongelma vai uniapnea. Molempia voidaan hoitaa, ja hoito räätälöidään yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan.

Uniapneaa hoidetaan yleensä ylipainelaitteen avulla. Kasvoille laitetaan yön ajaksi maski, jonka kautta huoneilma virtaa keuhkoihin pienellä ylipaineella. Paine pitää hengitystiet auki, eikä hengityskatkoksia tule.

Jos uniapneaa ei löydy, kuorsausta hoidetaan yleensä aluksi elämäntapamuutoksin. Painonpudotus auttaa, mutta painoa on muistettava hallita jatkuvasti, ettei ongelma palaa.

 – Ravitsemusterapeutti on usein hyvä tuki muutoksessa, Väyrynen vinkkaa.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerossa 3/2020.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla