Millaisen hoidon perässä muille maille kannattaa hakeutua? Jos jonotus kaihileikkaukseen kestää perusteettoman kauan, operaatio voi hoitua myös ulkomailla, Kelan korvauksella. Omalla rahalla leikkaushoitoon pääsee nopeasti ja edullisesti vaikkapa Thaimaassa. 

1. En malta jonottaa lonkkaleikkausta, vaan haluan nopeasti operaatioon EU:n ulkopuolelle. Onnistuuko?

Kyllä, mutta hoidon laadun varmistaminen voi olla etukäteen vaikeaa. Monissa terveysturismimaissa tehdään tarpeettomia tai turhan laajoja toimenpiteitä, komplikaatioita tulee paljon ja niiden hoito jälkikäteen voi olla vaikeaa.

2. Sanotaan, että ulkomailla on halvempaa hoidattaa itseään. Pitääkö paikkaansa?

Asiakkaan on syytä selvittää kustannukset etukäteen. Hoidon lisäksi voi joutua maksamaan erikseen muun muassa yhden hengen huoneesta, aterioista ja hoitotarvikkeista.

3. Hoidon laatu epäilyttää. Kannattaako operaatioita ulkomailla pelätä?

Toki ulkomaillakin osataan. Kannattaa kuitenkin varoa erityisesti terveysturismiin keskittyviä klinikoita. Parhaat klinikat hoitavat etupäässä kotimaisia potilaita ja ovat hyvässä maineessa omassa kotimaassaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jos hoitopaikassa voi kävellä suoraan leikkaussaliin, sen pitäisi soittaa varoituskelloja.

Leikkaushoito vaatii aina huolellisen päätöksentekoprosessin, jonka voi toki hoitaa nopeasti, mutta liian innokas leikkaaminen voi johtaa huonoihin tuloksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

EU:n ulkopuolella, mutta myös joissakin EU-maissa, on tarjolla hoitoja, joilla yritetään rahastaa epätoivoisia potilaita. Tästä esimerkkinä ovat kantasolusiirrot selkäydinvamman saaneille. Nämä ovat tehottomia, kalliita ja vaarallisia hoitoja. Tällaista epäeettistä rahastusta terveysturismiin valitettavasti liittyy.

4. Missä tapauksessa voin hakeutua hoitoon ulkomaille niin, että Kela korvaa hoitoni?

Kela korvaa toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä annettua hoitoa samalla tavalla, kuin jos olisit saanut vastaavan hoidon Suomessa yksityisessä terveydenhuollossa. Voit siis saada Kela- korvauksen, jos esimerkiksi käyt hammaslääkärissä Virossa. Edellytyksenä on, että hoito on Suomessa korvattavaa.

Korvauksen saaminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annetusta hoidosta ei edellytä ennakkoilmoitusta Kelaan tai muille viranomaisille

Jos hoidontarpeesi on lääketieteellisesti perusteltu ja sinulla olisi Suomessa oikeus julkisessa terveydenhuollossa kyseiseen hoitoon, mutta julkinen terveydenhuolto ei voi järjestää sitä sinulle hoitotakuun määräaikojen mukaisesti Suomessa, Kela voi myöntää ennakkoluvan toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annettavaa hoitoa varten.

Jos ennakkolupa myönnetään, saat hoidon paikallisella asiakasmaksulla ja Kela korvaa hoidon todelliset kustannukset hoitoa antaneelle maalle.
Ennakkolupapäätös perustuu julkisen terveydenhuollon antamaan lausuntoon.

Ennakkolupaa voi hakea myös jälkikäteen.

Hakemus pitää tehdä kuuden kuukauden kuluessa hoidon saamisesta. Takautuva lupahakemus käsitellään samoin kuin jos hakemus olisi jätetty ennen hoidon saamista.

5. Voiko hoitoa hakea ulkomailta myös kroonisen sairauteen?

Kyllä. Potilas voi hakeutua toiseen maahan hoitoon myös pitkäaikaisen sairauden vuoksi.

6. Hakeudunko ulkomailla julkiselle vai yksityiselle sektorille?

Terveydenhuollon palveluntuottajia ei muualla yleensä luokitella julkisiin ja yksityisiin samalla tavoin kuin Suomessa. Voit siis hakeutua terveydenhuollon palveluntuottajalle, jonka toiminta on kohdemaassa laillistettua.

7. Miten matkakustannukset ja yöpymiskulut korvataan?

Jos hakeudut omatoimisesti hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin, Kela korvaa matkakustannuksia samalla tavalla kuin jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakustannuksia korvataan siis yleensä lähimpään Suomen yksityisen tai julkisen terveydenhuollon lääkäriin tai hoitolaitokseen.

Yöpymiskulut on maksettava itse.

Jos Kela on myöntänyt hoitoa varten ennakkoluvan, korvataan matkakustannukset hoitopaikkaan asti. Myös yöpymisen ja saattajan kustannuksia voidaan tällöin korvata. Kustannukset on ensin maksettava itse, ja korvausta voi hakea jälkikäteen Kelasta.

8. Korvataanko ulkomailta hankittuja lääkkeitä?

Kela korvaa toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä hankitun lääkkeen kustannuksia samoin perustein kuin jos lääke olisi hankittu Suomessa. Edellytyksenä on, että lääkkeellä on Suomessa myyntilupa.

Erityiskorvaus toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä ostetusta lääkkeestä maksetaan, jos sinulla on voimassa oleva lääkkeen erityiskorvausoikeus ja vastaava lääkevalmiste on hyväksytty Suomessa erityiskorvattavaksi.

Muissa kuin EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä ostettuja lääkekustannuksia voidaan korvata, jos ne liittyvät äkilliseen sairastumiseen tai pitkäaikaissairauden pahenemiseen.

9. Kuka vastaa mahdollisten komplikaatioiden hoidosta ja kustannuksista?

Ulkomailla hoitoa saanut potilas on oikeutettu samaan lääketieteelliseen seurantaan suomalaisessa terveydenhuollossa, kuin jos potilas olisi saanut hoidon Suomessa.

Suomen potilasvakuutus ei korvaa ulkomailla aiheutuneita potilasvahinkoja.

Korvausta on haettava hoitoa antaneen maan potilasvakuutusjärjestelmästä.

10. Kelpaako toisessa maassa kirjoitettu sairauslomatodistus Kelalle?

Kyllä, jos siinä on henkilö- ja yhteystietojen lisäksi diagnoosi ja työkyvyttömyysaika.

11. Mistä aloitan, jos olen kiinnostunut hoitoon pääsemisestä ulkomailla?

Asiaan on perehdyttävä omatoimisesti. Jokaisessa EU-maassa toimii rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste. Niistä saa tietoa kunkin maan terveyspalveluista, hoitoon hakeutumisesta ja potilaan oikeuksista. Yhteyspisteet antavat myös yleistä tietoa hoitoon hakeutumisesta maiden välillä ja kustannusten korvaamisesta.

12. Saanko korvauksia Suomesta, jos menen vaikkapa Virossa suonikohjuleikkaukseen, jota Suomen julkinen terveydenhuolto ei minulle järjestäisi?

Jos hakeudut Virossa tai muussa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä itse hoitoon, sinulla on oikeus saada hoitokustannuksista sairaanhoitokorvauksia eli Kela-korvausta. Sitä maksetaan samaan tapaan kuin olisit käynyt hoidattamassa suonikohjuja yksityissairaalassa Suomessa.

13. Mihin eurooppalaista sairaanhoitokorttia tarvitaan?

Jos sairastut esimerkiksi lomasi aikana ulkomailla, eurooppalainen sairaanhoitokortti on ensisijainen tapa saada hoitoa toisessa EU- tai Eta-maassa ja Sveitsissä. Kortilla saa lääketieteellisesti välttämättömän hoidon kohdemaan julkisessa terveydenhuollossa paikallisella asiakasmaksulla.

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin voi tilata Kelasta.

14. Leviävätkö sairaalabakteerit, kun potilaat liikkuvat yli rajojen?

Sairaalabakteereja esiintyy Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vähemmän kuin monessa muussa maassa, joten riski sairastua tai tulla sairaalabakteerin kantajaksi ulkomailla voi olla suurempi kuin kotimaassa. Riski on otettava huomioon muun muassa annettaessa jatkohoitoa Suomessa.

Lähteet ja asiantuntijat: suunnittelija Jenni Hämäläinen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä, Ulla-Maija Paavilaisen artikkeli Terveysturistin Bangkok, ET Terveys -lehdessä 4/15, neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki.

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 3/2016.

Sisältö jatkuu mainoksen alla