Pohjanmaalla pyristellään irti laitoshoidosta. Kun ikää tulee 75 vuotta, terveydenhuolto lähtee kotikäynnille arvioimaan, miten kotona pärjäillään.

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vastaa Kauhavan, Lappajärven ja Evijärven perusterveydenhuollosta. Vuosi sitten syksyllä jäsenkunnat miettivät tosissaan, pitäisikö koko perusterveydenhuolto ulkoistaa Attendolle.

Kunnanisillä oli suuri kiusaus tarttua tarjoukseen ja saada muutama vuosi terveydenhuoltoa kiinteään hintaan.

Lopulta kuntayhtymä päätyi siihen, että paras lopputulos syntyy, kun säästöt haetaan itse. Päätöstä helpottivat Kaksineuvoisen uudet vastuunkantajat, johtava ylilääkäri Arja Lassila ja vanhustyön johtaja Kati Mäkelä.

Kummatkin ovat sitä sukupolvea, joka ei usko enää sokeasti laitospaikkoihin ja kiinteistöihin.

– Laitos vie ikääntyviltä elämänhallinnan. Laitos koetaan turvalliseksi, vaikka tosiasiassa terveys ja toimintakyky säilyvät paremmin tutussa kotiympäristössä. Tutkimusten mukaan laitoksissa jopa kaadutaan enemmän kuin kotona, Kati Mäkelä muistuttaa.

Mäkelä on opiskellut kotihoitajien esimieheksi, geronomiksi ja viimeksi terveystieteen maisteriksi. Kuntayhtymä Kaksineuvoiseen hän haki, kun ”Härmässä tuntui olevan tekemisen meininki”.

Varhainen tuki ratkaisee

Kaksineuvoisen alueella laitoshoitoa puretaan ja sosiaali- ja terveystyötä yhdistetään. Ikäneuvolasta muistihoitaja, geronomi, kuntoutushoitaja ja sairaanhoitaja vierailevat kaikkien 75 vuotta täyttävien kotona ja arvioivat, miten arki sujuu ja kotona pärjäillään.

– Kotiin annettava varhainen tuki on ollut lapsen kengissä. Myös kotihoidon yöpartio on kehittelyn alla, Mäkelä kertoo. Kaksineuvoisen kotihoito työllistää jo satakunta ihmistä.

Kaksineuvoisessa tavoite on, että kaikki vanhustyön laitospaikat korvataan tehostetulla palveluasumisella.

– Makuuttamisen kulttuurilla emme voi enää jatkaa. Tärkeintä on, että ihmiset saavat hallita elämäänsä joko kotona tai kodinomaisessa palveluasunnossa.

Pariskunnat pärjäävät paremmin kuin yksinasuvat

Mäkelän mukaan ikääntyvät pariskunnat pärjäilevät kotona aika hyvin. Sen sijaan leskeytyminen on suuri kriisi.

– Vaikka elinikä nousee, raihnaisten vuosien määrä ei nouse samaa vauhtia. Suuremmat kotihoidon tarpeet alkavat yleensä 83–84-vuotiaana. Suurella osalla eläkeläisistä on nykyään työeläke ja valtava tahto pitää itsensä kunnossa. Ikäihmisten liikuttamisessa riittäisi tekemistä myös yksityisyrittäjille, Mäkelä sanoo.

Myös johtava ylilääkäri Arja Lassila uskoo, että parempi terveydenhuolto voi syntyä vähemmillä seinillä ja laitospaikoilla.

– On pikkuhiljaa ymmärretty, että kysymys on pikemmin koulutetun henkilökunnan saatavuudesta, henkilöstöresurssien kohdentamisesta ja palveluketjusta, siitä miten toimiva terveydenhuolto järjestetään vähemmällä määrällä taloja, Lassila sanoo.