Olkapään jännevaivojen hoito on muuttunut. Kipeytynyttä olkapäätä hoidetaan ensisijaisesti kuntoutuksella. Leikkaukseen päädytään entistä harvemmin.

Ennen ajateltiin, että olkapään jännekipu syntyy mekaanisesta syystä, esimerkiksi jänteen ahtaudesta.

– Olkapään jännevaivojen tausta on kuitenkin hyvin pitkälle toiminnallinen eli lihaskunnon tai ryhdin heikkouteen liittyvä. Tästä seuraa myös merkittävä muutos suositeltaviin hoitoihin: rappeumaperäisissä jännevaivoissa tärkein hoitomuoto on kuntoutus sen sijaan, että vaivoja hoidettaisiin leikkaushoidolla, sanoo LT, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Vesa Lepola.

Jos olkapään vamma on kuitenkin syntynyt tapaturman seurauksena, leikkausta harkitaan heti alkuvaiheessa.

Hoitolinjaa muutettiin, kun saatiin vertailevaa tutkimusta olkapäävaivojen leikkaus- ja kuntoutushoidosta.Tutkimukset kertoivat, että olkapäävaivat paranevat jopa vähän nopeammin ilman leikkaushoitoa.

Kiertäjäkalvosin oireilee yleisimmin

Yleisin vaiva olkapäässä on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaperäinen tauti, tendinopatia. Siinä olkapään jänne on ohentynyt ja rispaantunut. Se voi myös kehittyessään edetä koko jänteen repeämäksi. Sellainen voi syntyä myös äkillisen tapaturman, vaikkapa kaatumisen seurauksena.

Jännevaivalle altistavat olkanivelen toistoliikkeet ja pitkäaikaiset kokoasennot työssä tai vapaa-ajalla. Oireena on levossa tai rasituksessa tai molempien aikana tuntuva kipu olkavarren yläosassa. Rasituksessa kipu tuntuu erityisesti silloin, kun olkavarren nostaa vaakatason yläpuolelle.

Diabetes altistaa olkapäävaivoille

Oireet helpottuvat, kun mekaanista rasitusta vähennetään. Toisaalta olkapään ja keskivartalon lihaksia pitäisi samalla vahvistaa. Tämä onnistuu parhaiten asiantuntevan fysioterapeutin täsmäohjeilla.

Jännevammojen riskiä lisäävät diabetes, lihavuus ja tupakointi.

Lähde Uutispalvelu Duodecim

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: