Melatoniinista unen korjaajana puhutaan paljon, mutta auttaako se unettomuuteen?
Melatoniini on pimeähormoni, jota aivojen käpyrauhanen tuottaa. Sen eritys alkaa illalla pimeän tullen ja on suurimmillaan yöllä. Ihmisten välillä on eroja siinä, milloin melatoniinipitoisuus alkaa kohota. Aamuvirkuilla se tapahtuu aikaisemmin kuin iltavirkuilla. Valo puolestaan vähentää sen tuotantoa.
Melatoniinin vaikutuksen huomaa siitä, että alkaa nukuttaa. Nukahtamisen jälkeen melatoniini syventää unen eri vaiheita ja estää unta katkeilemasta.
Melatoniinista on tutkimusten mukaan hyötyä etenkin aikaerosta johtuvan unettomuuden korjaamisessa. Toinen tilanne, jossa melatoniini tutkitusti auttaa, on viivästyneen unijakson korjaus. Viivästynyt unijakso tarkoittaa sitä, että unen päästä saa kiinni useita tunteja normaalia vuorokausirytmiä myöhemmin ja herääminen voi venyä myöhäiseen aamupäivään.
Iän myötä unen rakenne muuttuu usein kevyemmäksi.
Nukahtamisvaikeuksiin käytetään yleensä tavallista, lyhytvaikutteista melatoniinivalmistetta. Se vapauttaa melatoniinin elimistöön heti ja myös poistuu elimistöstä nopeasti.
Iän myötä unen rakenne muuttuu usein kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi. Myös melatoniinin tuotanto heikkenee, joten unessa voi olla vaikeampaa pysyä. Purkkimelatoniini voi silloin toimia eräänlaisena ”korvaushoitona”.
Liian myöhään otettu melatoniini sotkee kehon omaa pimeähormonituotantoa.
Yli 55-vuotiaalla voi toimia paremmin pitkävaikutteinen valmiste, joka vapauttaa melatoniinia elimistöön hitaasti. Sen vaikutus kestää läpi yön, joten se voi auttaa vähentämään heräilyä.
Tabletti on muistettava ottaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa – ei vasta silloin, kun huomaa, että uni ei tule. Liian myöhään otettu melatoniini sotkee kehon omaa pimeähormonituotantoa ja vuorokausirytmiä, jolloin on entistä vaikeampaa nukahtaa seuraavana iltana.
Unettomuus hoituu usein paremmin elintapoja muuttamalla.
Jotkut kokevat melatoniinin tehokkaaksi, toiset eivät juuri huomaa vaikutusta. Tämä voi osittain johtua perimästä.
Vaikka melatoniini on enimmäkseen harmitonta, unettomuus hoituu usein paremmin elintapoja muuttamalla ja esimerkiksi rentoutumistekniikoiden avulla. Jos syynä on stressi tai huolet, melatoniini ei auta. Tärkeää on saada ylikierroksilla käyvä keho ja mieli rauhoittumaan.
Melatoniini ei aiheuta riippuvuutta pitkäaikaisessakaan käytössä, kuten muut unilääkkeet. Sitä ei silti suositella jatkuvaan käyttöön. Ajatus on, että käyttö lopetetaan, kun uniongelma on saatu korjattua.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 24/23 julkaistusta jutusta. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun ja tee tilaus täällä.
Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri, vastaava lääkäri Gabriele Sved Terveystalo Helsingin uniklinikalta.
Huomioi nämä
- Tarkista apteekista, onko melatoniinilla yhteisvaikutuksia lääkkeittesi kanssa. Joidenkin masennuslääkkeiden kanssa ainakin on.
- Ravintolisinä myytävissä melatoniinivalmisteissa voi olla eri määrä melatoniinia kuin purkin kyljessä ilmoitetaan. Ravintolisiä ei valvota kuten lääkkeitä.
- Alkoholi vähentää melatoniinin tuotantoa yön aikana, häiritsee unta ja voi lisätä melatoniinin haittoja, kuten huimausta ja tokkuraista oloa.
