Puolet rintasyöpään sairastuneista on saanut diagnoosin vasta kuusikymppisenä. Ajoissa löydetty syöpä pystytään useimmiten parantamaan.

1. Olen yli 60-vuotias. Joko rintasyövän vaara on ohi?

Valitettavasti ikä ei suojele syövältä, vaan päinvastoin lisää sairastumisriskiä. Riski sairastua rintasyöpään kasvaa selvästi 40 ikävuoden jälkeen. Puolet sairastuneista ovat syövän saadessaan yli kuusikymppisiä.

Rintasyöpäseulontoja tehdään Suomessa 50–70-vuotiaille.

2. Mikä altistaa kuusikymppisen naisen rintasyövälle?

Vaihdevuosien jälkeinen ylipaino on riskitekijä, sillä pääosa estrogeenista tuotetaan siinä iässä munasarjojen ulkopuolella rasvakudoksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vaihdevuosi-iässä hormonikorvaushoito erityisesti estrogeeniä ja keltarauhashormonia sisältävillä yhdistelmäpillereillä lisää rintasyövän riskiä, samoin hormonikierukan käyttö osana korvaushoitoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Säännöllinen tissuttelu lisää syöpäriskiä.

Pitkään on tiedetty, että kuukautiskiertojen määrä nostaa alttiutta, eli monet raskaudet ja pitkäkestoiset imetykset puolestaan suojelevat rintasyövältä. Säännöllinen alkoholin lipittely lisää syöpäriskiä, vaikka juodut määrät olisivat pieniä.

Myös perimä vaikuttaa. Esimerkiksi korkean riskin geenimutaatiota kantavista naisista jopa 80 prosenttia sairastuu elinaikanaan rintasyöpään.

3. Suvussani ei ole kukaan sairastunut. Olenko siis turvassa?

Rintasyöpä on monitekijäinen sairaus, joka on yhdistelmä perimää, elämäntapoja ja sattumaa. Joskus sitä diagnosoidaan naisilla, joilla ei ole sukurasitusta eikä muitakaan tunnettuja riskitekijöitä.

Toisaalta jotkut epäterveellisesti elävät ja riskiryhmässä olevat naiset eivät koskaan sairastu. Kaikkia taudin riskitekijöitä ei ole vielä tunnistettu.

4. Onko patti rinnassa aina merkki syövästä?

Rinnassa tuntuva kyhmy on yleisin syy hakeutua tutkimuksiin. Rintarauhaskudokseen tulee herkästi myös kystia, jotka ovat hyvälaatuisia kyhmyjä. Ne tulevat ja menevät, eikä niitä tarvitse hoitaa.

Kyhmyn tunnistaminen ei ole helppoa, sillä varsinkin nuori rintakudos voi tuntua hyvin muhkuraiselta. Kun rinnat tutkii säännöllisesti, oppii tunnistamaan tavanomaista rintakudosta kovemman alueen, joka ei muutu tai lähde pois kuukautiskierron aikana, vaan pikemminkin kasvaa.

Rintoja kannattaa tutkia itse säännöllisesti.

Muita yleisiä rintasyövän oireita ovat nännistä tuleva kirkas tai verinen erite, tai nännipihan alueelle nouseva ihottuma. Joskus rinta voi olla kipeä, joskus nänni tai iho kuroutuvat sisäänpäin aivan kuin jokin vetäisi ihoa rinnan sisältä käsin. 

Rintasyövän tulehduksellisessa alatyypissä koko rinta punoittaa, aivan kuin siinä olisi bakteeritulehdus.

5. Pitääkö iäkkään rintasyöpä aina hoitaa?

Rintasyöpää hoidetaan yleensä "varman päälle", jos sairauden uusiutumisriski kymmenen vuoden sisällä arvioidaan yli kymmenen prosentin suuruiseksi.

Miesten eturauhassyövän diagnostiikassa on havaittu, että magneettikuvaukset tuovat esiin myös"kilttejä" syöpiä, jotka eivät todennäköisesti aiheuta haittaa miehen elinaikana. Tällöin syöpää voidaan myös jäädä seuraamaan ilman muita hoitoja, sillä hoidoista voi seurata ikäviä haittoja.

Suomessa todetaan vuosittain noin 5000 uutta rintasyöpää.

Todettuja uusia rintasyöpiä ei jätetä hoitamatta, vaikka on mahdollista, että osa niistäkään ei välttämättä vaatisi hoitoa. Rintasyövän seulonnasta on arvioitu, että seulonnan kokonaishyödyt ovat suuremmat kuin mahdollinen "kilttien" syöpien ylidiagnostiikka.

6. Miksi rintasyöpään suhtaudutaan kuin se olisi "helppo" syöpä? Eikö osa sairastuneista kuitenkin kuole?

Syöpä on etenevä sairaus ja sairastuneelle itselleen pelottava tauti. Toiveikkuutta kuitenkin lisää tieto, että rintasyövän hoidot ovat viime vuosina kehittyneet ja valtaosa sairastuneista paranee.

Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 uutta rintasyöpää. Ennusteen mukaan 91 prosenttia sairastuneista on viiden vuoden kuluttua elossa.

Osa syövistä on sellaisia, että ne uusivat myöhemmin esimerkiksi hormonilääkityksen lopettamisen jälkeen. Noin 80 prosenttia rintasyöpään sairastuneista on elossa kymmenen vuoden kuluttua. Rintasyöpään menehtyy vuosittain noin 800 naista.

7. Miten rintasyöpää hoidetaan?

Rintasyöpä voidaan jakaa useaan alatyyppiin sen biologisten ominaisuuksien mukaan. Alatyypin lisäksi hoidon suunnitteluun vaikuttavat myös kasvaimen koko ja levinneisyys lähialueen imusolmukkeisiin tai muualle kehoon. Näiden perusteella hoito räätälöidään tapauskohtaisesti.

Rintasyövän ensisijainen hoitomenetelmä on leikkaus, jossa pyritään poistamaan syöpäkasvain rinnan ja kainalon alueelta.

Sädehoidolla koetetaan tuhota leikkausalueelle tai sen läheisyyteen mahdollisesti jääneet mikroskooppisen pienet syöpäsolut.

Ensisijainen hoitomenetelmä on leikkaus.

Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat syöpäsolujen hävittämiseen tarkoitettuja lääkeaineita, jotka tuhoavat syöpäkasvaimen jakaantumisvaiheessa olevia soluja. Lisäksi voidaan käyttää hormoni- ja täsmähoitoja tiettyjen rintasyövän alatyyppien hoidossa.

Leikkaushoidon jälkeen annetaan yleensä lääke- ja sädehoitoa, sillä ne pienentävät syövän uusiutumisriskiä. Niitä voidaan antaa myös ennen leikkausta, jolloin tavoitteena on kutistaa kasvainta ja helpottaa leikkausta.

8. Milloin rinta joudutaan poistamaan kokonaan?

Rinta poistetaan, jos siinä on useampi kasvain tai kasvaimen koko on suuri suhteessa rinnan kokoon, tai jos kyseessä on tulehduksellinen rintasyöpä. Joskus rinta poistetaan potilaan omasta pyynnöstä, sillä on yhä naisia, jotka pitävät koko rinnan poistamista turvallisimpana vaihtoehtona.

Joskus rinta poistetaan potilaan omasta toiveesta.

Rinnan poisto voidaan tehdä myös ihoa säästävästi. Tällöin suurin osa ihoa säästetään, vaikka rintarauhaskudos kaavitaan pois. Plastiikkakirurgi rakentaa uuden rinnan potilaalle parhaiten soveltuvalla menetelmällä.

9. Miten voin itse tarkkailla rintojani?

Tarkista rinnat kerran kuukaudessa. Jos sinulla on kuukautiset, paras ajankohta on heti kuukautisten jälkeen. Rintakudosta ei tunnustella sormenpäillä, vaan leveällä otteella, sekä makuulla että istuen. Nettisivulla tunnerintasi.fi on hyvä opetusvideo rintojen tutkimiseen.

Asiantuntijana HUSin Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.

Artikkeli on julkaistu aiemmin ET-lehden numerossa 20/2019.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla