Moni on listannut kasan reissuja, joita haluaa tehdä eläessään. Mutta elämä on paljon muutakin kuin matkaamista. Tässä sata asiaa, jotka pitäisi tehdä ennen kuin täyttää 75 vuotta.

  1. Käydä Kuubassa ja tanssia salsaa siellä.
  2. Matkustaa junalla Siperian läpi.
  3. Nähdä Niagaran putoukset Kanadassa tai Yhdysvalloissa.
  4. Vierailla edes yhdessä kehitysmaassa.
  5. Vaeltaa Lapissa.
  6. Käydä kansallispuistossa.
  7. Asua vähintään kuukausi ulkomailla ja elää arkea vieraassa kaupungissa.
  8. Tehdä Niilin-risteily ja nähdä pyramidit ainakin ulkopäin.
  9. Vierailla menetetyssä Karjalassa.
  10. Uida Jäämeressä.
  11. Nähdä Ronchampin kappeli eli Chapelle Notre Dame du Haut.
  12. Käydä Hollywood-kukkulalla Los Angelesissa ja muissa Kalifornian must-paikoissa.
  13. Tehdä polkupyörämatka Euroopassa hyvässä seurassa.
  14. Uida Orinoco-joessa Venezuelassa.
  15. Tehdä moottoripyöräretki.
  16. Nähdä New York.
  17. Matkustaa ykkösluokassa lentokoneessa tai muussa liikennevälineessä.
  18. Ajaa pituussuunnassa läpi Suomen.
  19. Yöpyä makuupussissa tähtitaivaan alla.
  20. Tehdä nostalgiamatka johonkin nuoruuden kohteeseen.
  21. Lähteä vielä kerran jätkien kanssa veneretkelle.

    Hemmottelua ja suuria tunteita

  22. Nähdä auringonnousu kaikkina vuodenaikoina.
  23. Käydä pesijällä yleisessä saunassa.
  24. Lojua uima-altaalla koko viikon.
  25. Itkeä mykkyrällä.
  26. Käydä intialaisessa päähieronnassa.
  27. Viettää kokonainen pyjamapäivä ilman, että päivään liittyy kipeyttä.
  28. Ostaa Minna Parikan suunnittelemat korkokengät.
  29. Teettää villakangaspuku räätälillä.
  30. Maistaa raakasuklaata.
  31. Nauraa kuollakseen.
  32. Tehdä jotain noloa, kuten kyykkypissata auton vieressä vilkasliikenteisellä tiellä.
  33. Valvoa koko yö.
  34. Käydä lavatansseissa.
  35. Mennä muistitestiin.
  36. Käydä kampaajalla ”vain pesettämässä hiuksensa”.
  37. Päästä muuttumisleikkiin.
  38. Juoda samppanjaa arkena, ilman mitään suurta syytä.
  39. Yöpyä hotellin sviitissä.
  40. Lukea aamulla ensimmäiseksi runo.
  41. Ostaa lempikukkia ihan vain huvikseen.
  42. Huutaa täysillä luonnossa.
  43. Ostaa unelmiensa hattu.
  44. Käydä koti viimeinkin läpi tavarat ja paperit setvien.
  45. Meditoida tai osallistua hiljaisuuden retriittiin. 

    Uuden oppimista

  46. Tehdä pidemmän aikaa, vaikkapa puoli vuotta kaikessa rauhassa jotain luovaa, esimerkiksi käsitöitä.
  47. Aloittaa jokin vapaaehtoistyö.
  48. Kävellä viikko tiettömillä teillä.
  49. Tehdä vihta, karjalanpiirakka tai muuta perinteistä.
  50. Laulaa omalla luojanluomalla äänellään.
  51. Mennä metsään.
  52. Hakea töitä.
  53. Tehdä testamentti.
  54. Muuttaa helpompaan asumismuotoon.
  55. Opiskella yksi uusi vieras kieli koulussa opittujen lisäksi – vähintään televisiosta.
  56. Voittaa vesikauhu ja oppia uimaan oikealla tekniikalla.
  57. Opetella sienestämään ja laittamaan sieniruokia.
  58. Lajitella valokuvat albumeihin.
  59. Juosta.
  60. Käydä kalassa.
  61. Opetella luistelemaan.
  62. Hankkia laulunopettaja.
  63. Opetella tanssimaan argentiinalaista tangoa paikallisen opettajan johdolla.
  64. Oppia punomaan köydestä merihenkisiä koriste- ja käyttöesineitä.
  65. Piirtää kukkanen.
  66. Opetella tekemään italialaista tai muun vieraan maan ruokaa.
  67. Lahjoittaa ja myydä pois ylimääräiset tavarat.
  68. Ottaa haltuun sosiaalinen media.
  69. Kirjautua ET-lehden verkkosivuille.
  70. Osata olla vain.

    Kulttuurin kokemista

  71. Kokea Karita Mattilan esitys livenä.
  72. Nähdä jonkun venäläisryhmän balettiesitys, kuten Joutsenlampi.
  73. Käydä yksin elokuvissa ja nauttia samalla lempiherkkujaan.
  74. Käydä Keski-Suomen ilmailumuseossa koeistumassa Messerschmitt-hävittäjä.
  75. Käydä painiottelussa, kuten Mannin matseissa Peräseinäjoella.
  76. Lukea Volter Kilven Alastalon salissa ja James Joycen Odysseus.

     Ihmissuhteiden vaalimista

  77. Nähdä lapsiensa kasvavan sekä pärjäävän tässä elämässä.
  78. Sanoa läheiselleen ääneen: "Olet hieno ihminen".
  79. Järjestää lapsille juhlat ex-tempore.
  80. Järjestää jollekin yllätys, kuten matka, hemmotteluhetki tai muu yllättävä juttu. 
  81. Tehdä itse itselleen täydellisen omannäköiset synttärijuhlat.
  82. Miettiä, mitä sanoisi läheisilleen, jos tietäisi elävänsä enää yhden päivän, ja sitten sanoa se.
  83. Ottaa yhteyttä ensirakkauteen.
  84. Harrastaa seksiä hississä, metsässä tai ravintolan vessassa.
  85. Tunnistaa uusi tunne itsessäsi ja kertoa se jollekin.
  86. Luopua jostakin tärkeästä asiasta toisen vuoksi.
  87. Kertoa lapsuudestasi jotain uutta läheisillesi.
  88. Nauttia täysin siemauksin omasta seurastaan ja vain siitä.
  89. Pitää puhe rakkaan ihmisen kunniaksi.
  90. Tutustua toisesta kulttuurista kotoisin olevaan ihmiseen.
  91. Ottaa yhteyttä henkilöön, jota on äänestänyt tai aikoo äänestää.
  92. Antaa kiittävää palautetta  kaupassa, liikennevälineessä, terveyskeskuksessa tai kirjastossa.
  93. Halata tuntematonta ihmistä, jota ihailee.
  94. Selvittää, mistä äidin suku itse asiassa on peräisin.
  95. Tavata kouluaikaisia ystäviä, mutta ei luokkajuhlissa.
  96. Hymyillä peilikuvalle leveästi.
  97. Kannustaa itseään oikein kunnolla.
  98. Retkahtaa ja parantaa tapansa.
  99. Hyväksyä itsensä ja rakastaa.
  100. Huutaa julkisella paikalla: Olen elänyt niin paljon enemmän kuin te yhteensä!

Mikä asia tai mitkä asiat puuttuvat tältä listalta? Kerro omat suosikkisi ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Siru Törrösen, 69, äiti ei suostunut muistitesteihin. Tytär vinkkaa, kuinka hän sai vihaisen ja pelokkaan äidin lopulta lääkärin vastaanotolle.

Siru Törrönen:

"Äitini asui yksin maatilalla lapsuudenkodissani Köyliössä, eikä pyynnöistäni huolimatta ollut suostunut muistitesteihin. Olin epäillyt äitini muistia jo pitkään, hän tuntui piilottelevan muistamattomuuttaan aggressiivisella käytöksellä.

Vainoharhaisuus oli ensimmäisiä pahempia oireita. Toiveenamme oli vuonna 2010 muuttaa Köyliöön, lähemmäs äitiäni. Äitini vainoharhaisuus oli kuitenkin tuohon aikaan pahimmillaan, eikä hän laskenut meitä lähelle itseään. 

Olin saanut taisteltua äidilleni kaksi kertaa päivässä vierailevat kotihoitajat, joiden tekemät ruuat äitini tosin nakkasi useimmiten roskiin. Kesällä 2016 kotihoito teki viimein päätöksen äitini siirtämisestä hoitokotiin. Sitä ennen hän oli lähtenyt öisin etsimään isääni, joka oli kuollut 16 vuotta aikaisemmin."

Näin huomasin muistisairauden:

  1. Piilotetut esineet.
    "Äidin avaimet ja lompakko löytyivät toistuvasti jääkaapista. Se oli ainoa paikka, jossa ne olivat hänen mielestään turvassa."
  2. Sairauden kätkeminen.
    "Äiti ei juhlissa halunnut puhua pitkään kenenkään kanssa. Jos hän lähti yksin käymään jossakin, hän soitti viimeistään puolen tunnin kulutta ja ilmoitti haluavansa heti takaisin kotiin."
  3. Kadonneet taidot.
    "Äitini ruuanlaittotaito katosi vähitellen kokonaan. Ensin hän söi joka päivä lihapullia, sitten vain sipulia ja jauhelihaa."
  4. Turvalliset ostokset.
    "Äiti alkoi ostaa kaupasta vain maitoa ja jauhelihaa, ei mitään muuta."
  5. Vaikeat vesi ja sähkö.
    "Löysin äidin usein pimeästä istumasta. Kesäkuumalla hän saattoi lämmittää talon paahtavan kuumaksi. Äiti lopetti myös pesulla käymisen kokonaan, eikä pessyt enää pyykkiä, vaan yritti kätkeä likaiset vaatteensa."

Sirun vinkit muistisairaan omaisen auttamiseksi:

1. Seuraa läheisen muistia ajan kanssa.

"Oma äitini jaksoi skarpata noin puolisen tuntia vieraiden seurassa, sen jälkeen hän ahdistui ja pyrki poistumaan paikalta."

2. Joukkoista.

"Kun en saanut äitiä lääkäriin, järjestin hänet kuntamme vanhustyön retkelle mukaan. Retken jälkeen järjestäjät ottivat minuun yhteyttä ja kertoivat huomanneensa äitini muistin heikentyneen. En enää ollut asian kanssa yksin. Pyysin retken järjestäjiltä asiasta kirjallisen lausunnon."

3. Ole yhteydessä lääkäriin ja kunnan työntekijään.

"Kunnan vanhustyöntekijä tapaa asiakkaan ensin ja välittää tiedot lääkärille. Lääkärin tapaamisen jälkeen arvioidaan mahdollinen tarve jatkotutkimuksille. Sekä lääkäri ja kunnan työntekijä kannattaa valmistella siihen, että muistisairas pyrkii piilottamaan sairauden ja poistumaan paikalta."

4. Jos on pakko, huijaa.

"Lopulta sain äitini lähtemään muistitesteihin väittämällä hänen itse varanneen niihin ajan. Äiti oli jo niin muistamaton ja peloissaan, ettei kehdannut kieltää tehneensä niin."

Siru Törrösen laajemman haastattelun voit lukea ET:n numerosta 2/2018.

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju