Luulin, että luokkaeroja ei enää ole. Sitten törmäsin niihin.

Tutustuin naisystävääni netissä kymmenisen vuotta sitten. Olen itse työväenluokkaisesta taustasta, mutta kotonani luettiin ja keskusteltiin paljon.

Naisystäväni on korkeasti koulutettu, mutta tavatessamme hän ei mitenkään korostanut asiaa. Hän tekee vaativaa asiantuntijatyötä ja minä hanttihommia eläkkeellä, sillä minulla on velkoja myrskyisän elämänvaiheeni jäljiltä.

Asumme erillämme, ja meillä on omat taloudet ja ystäväpiirit. En usko,että suhteemme olisi ollut mahdollinen, jos olisimme tavanneet nuorina.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Naisystäväni haluaa aina sanoa viimeisen sanan, vaikkei koskaan arvostelekaan tietämystäni. Hänen sivalluksensa liittyvät usein menneisyyteni asioihin, kuten alkoholiongelmaani. Joskus sivalluksista pilkistää ylemmyydentuntoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erkki, 67

Käsite "yli luokkarajojen solmittu suhde " kuulostaa monen korvaan vanhanaikaiselta.

– Luokkaeroja silti on, ja ne heijastuvat myös parisuhteisiin, sanoo sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Katriina Järvinen.

Hän ja historioitsija Laura Kolbe ovat uusimmassa kirjassaan Sopivia ja sopimattomia (Kirjapaja) paneutuneet siihen, kuinka luokkaerot näkyvät perheissä ja parinmuodostuksessa.

Ero ei ole este

– Luokkaero ei missään nimessä ole este suhteelle, mutta se voi aiheuttaa jännitteitä. Siksi monet valitsevan kumppanin, joka kuuluu samaan luokkaan ja jolla on suunnilleen samantasoinen koulutus kuin itselläkin.

Järvinen aistii jännitteitä myös Erkin kertomuksessa. Duunaritaustainen Erkki kokee naisystävänsä sivallukset lannistavina ja ylemmyydentuntoisina.

– On hyvä, että kyseessä on kahden aikuisen ihmisen suhde, jossa ei ole perhepaineita. Silti on ymmärrettävää, että Erkkiä harmittaa naisystävän tarve sanoa ikävästi ja ottaa riidoissa esiin Erkin tausta.

Suomessa luokkaerot ovat Järvisen mukaan ennen muuta koulutuksellisia. Se lokeroi meitä yllättävän paljon, enemmän kuin tuloerot.

– Ja ennen kaikkea niin, että koulutus ikään kuin tuo jonkin aseman.

Luokkaero ei ole este suhteelle, mutta se voi aiheuttaa siihen jännitteitä.

Jos naisystävän sivallukset häiritsevät Erkkiä, hänen olisi syytä ottaa ne puheeksi.

– Keskustelun ajankohta kannattaa valita tarkoin. Molempien pitäisi olla levollisia ja hyväntuulisia, jotta lähtöasetelma on neutraali, eikä kumpikaan ole puolustusasetelmissa.

Järvinen kiinnittää huomion myös Erkin ongelmiin, joihin sivallukset yleensä liittyvät.

– Tämä on psykologisesti merkittävä asia. Jos ihminen kamppailee henkisten ongelmien kanssa ja saa tuen sijaan tällaisia kielellisiä kampituksia, tästä voi muodostua noidankehä. Jos vaikkapa korkin kiinni laittaneelle alkoholistille jatkuvasti muistuttaa hänen entisistä juomisistaan, se ei ainakaan paranna tilannetta. Rakkaussuhteessa luottamus on kaiken perusta, eikä se synny hetkessä.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 6/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla