Kuvat
Helmi Järvinen

Luulemme usein tekevämme puhtaasti järkipäätöksiä. Valintojen takaa löytyy myös tunteita - eikä se ole huono asia. Tunteet ovat mukana varsinkin nopeissa päätöksissä.

Onko olemassa erikseen järki- ja tunneihmisiä?

Kyllä on. Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, johon osallistuneet saivat jakaa itsensä joko "sydän- tai pääihmisiin".

Erot näkyivät tehtäviä tehtäessä: järki-ihmiset turvautuivat enemmän loogiseen päättelyyn ja tunneihmiset tekivät intuitiivisia ratkaisuja.

Ryhmien välillä oli myös suuria eroja tunteiden ilmaisussa. Jotkut reagoivat voimakkaasti nähdessään lapsen tai eläimen pulassa, toisiin tilanne vaikutti vähemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Miksi järki arvotetaan usein korkeammalle päätöksenteossa?

Siihen on sekä historiallisia että käytännöllisiä syitä. Filosofit ovat antiikista saakka nostaneet järjen tunteiden yläpuolelle. On ajateltu, että tunteet johtavat ihmistä harhaan ja järjen tehtävä on hillitä näitä tunteiden harharetkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaativat tehtävät ja päätökset, joissa tarvitaan matematiikkaa, onkin syytä jättää järjen haltuun. Järki toimii parhaiten, kun sille annetaan selkeä tehtävä ratkaistavaksi tai verrataan keskenään erilaisia vaihtoehtoja.

Todellisuudessa järkeen perustuvat ratkaisut eivät aina johda hyvään eivätkä tunteen vallassa tehdyt valinnat ole automaattisesti huonoja. Tunteella ja järjellä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Loogiset tehtävät voidaan ratkaista analysoimalla, mutta oivallusta vaativissa tehtävissä se ei riitä.

Pelkkä kylmä järki tekisi ihmisestä hirviön, jossa ei olisi todellista hyvyyttä eikä viisautta. Ilman rationaalisuutta ihminen seuraisi vain hetken mielijohteita, mutta pelkän järjen varassa elämä olisi laskelmoivaa, jähmeää ja yllätyksetöntä.

Perustuuko nopea päätös tunteeseen vai järkeen?

Nopeissa päätöksissä tunteet ovat vahvemmin mukana. Ihmisen selviytymisen kannalta on hienoa, että meillä on käytettävissämme kaksi tapaa reagoida haastavissa tilanteissa. Monissa asioissa tarvitaan nopeaa, spontaania ja automaattista kykyä reagoida.

Esimerkiksi liikenteessä ei ehdi kovasti järkeillä. Järki on parhaimmillaan, kun päätöksellä ei ole mitään kiirettä, ja ratkaisuja voi miettiä rauhassa.

Jos luottaa intuitioon, mihin silloin oikeastaan luottaa?

Intuitio on hiljaista tietoa, joka perustuu kokemukseen ja oppimiseen. Se on tietoisen ja rationaalisen päättelyn vastakohta, mutta se ei ole sama kuin tunteet. Intuitiivinen päätöksenteko voi olla nopeaa tai toisaalta kiireettömän muhittelun tulosta.

Monet yritysjohtajat ja huippututkijat kokevat edenneensä työssään intuitiivisten päätösten myötä. Intuitiota on kuitenkin vaikea erottaa peloista, mielihaluista ja ennakkoluuloista, sillä siinä on kyse tiedostamattomista asioista.

Olemme surkeita arvioimaan omia motiivejamme. Intuitio ja harkinta kietoutuvat monissa asioissa yhteen, joten on vaikea tietää. mikä niiden osuus kulloinkin on.

Intuitiossa tunteet antavat tärkeää tietoa, esimerkiksi positiiviset tunteet kertovat asian tärkeydestä ja tuttuudesta. Analyyttinen pohdinta häiritsee näitä tunnetilojen vaikutuksia.

Miksi valitsemme joskus omasta mielestämme järjenvastaisesti?

Se johtuu siitä, että järkeä ja tunteita ei varsinkaan arkisissa asioissa voi irrottaa toisistaan. Ne ovat molemmat mukana, kun teemme valintoja.

Rakkaus sekoittaa fiksunkin ihmisen pään, samoin viha. Tämä ei tarkoita, että tunteet olisivat kiusankappaleita, joista pitäisi pyrkiä eroon. Ihmiselämän kaikkein arvokkaimmat asiat ovat tunnepohjaisia. Sellaisia ovat esimerkiksi rakkaus, kiitollisuus, anteeksianto ja toivo.

Kuinka tunne vaikuttaa päätöksenteossa?

Koska tunteet ovat aina mukana tärkeissä asioissa, riippuu tilanteesta ja siinä heräävästä tunteesta, mitä seuraukset ovat. Voidaan sanoa, että tunne valitsee ja järki selittää valinnan parhain päin - jopa hölmöt ratkaisut.

Tunteiden hallinta on olennainen kyky, jotta voisimme välttää liian voimakkaita reaktioita.

Voiko päätöksen tehdä pelkällä järjellä tai tunteella?

Pelkkään järkeen perustuvista ratkaisuista saattaa puuttua moraali ja inhimilliset arvot. Monia hirmutekoja on perusteltu rationaalisesti.

Myös voimakkaat tunteet, kuten ensivaikutelmat, voivat johtaa harhaan. Jos asuntokaupoilla ihastuu talon ulkonäköön ja tunnelmaan, saattaa sivuuttaa vaikka kalliin remontin tarpeen.

Tunne valitsee ja järki selittää ratkaisun parhain päin.

Tunteiden lähin kohde on yksilö itse. Jos oma minuus herättää kielteisiä tunteita, puhutaan ahdistuksesta, masennuksesta tai katkeruudesta. Kielteisten tunteiden vallassa tekee helposti valintoja, joista on itselle harmia.

Esimerkiksi eläkevuosia lähestyvä työntekijä voi perusteettomasti alkaa pitää itseään tarpeettomana töissä ja päättää jäädä liian varhain eläkkeelle.

Uusissa terapioissa koetetaan saada järkeä näihin arvioihin. Kielteiset ajatukset itsestä ovat usein kohtuuttoman kokonaisvaltaisia.

Milloin tunteella tehty päätös voi ohjata väärään suuntaan?

Esimerkiksi omaishoitajana toimiva ihminen saattaa epäröidä ulkopuoliseen apuun turvautumista väsymyksestään huolimatta, jos se "tuntuu" väärältä.

Hoitoalan ammateissa taas myötätuntoinen ihminen voi eläytyä voimakkaasti potilaan tai asiakkaan tilanteeseen. Tunnekuorma voi kasvaa liian suureksi ja seurauksena on uupumusta.

Olisi opittava tunnistamaan oma tilanne ja puhuttava rohkeasti kuormituksesta. Avun pyytäminen ei merkitse heikkoutta, vaan siinä on kysymys nimenomaan järjestä.

Voiko jokin päätös perustua pelkkiin faktoihin, esimerkiksi politiikassa?

Tunteet vaikuttavat päätöksiin myös politiikassa ja vaikkapa yritysmaailmassa. Mitä kauemmas tulevaisuuteen päätökset liittyvät, sitä vahvemmin tunteet tulevat mukaan. Talouspäätöksissä näkyvät optimismi ja pessimismi, jotka ovat puoliksi tunteita, puoliksi tulkintoja.

Joskus faktat voivat olla niin selviä, että päätöksiä tehdään niiden mukaan, vaikka tunne puhuisi niitä vastaan.

Tuttavani mielestä hän on aina oikeassa, koska minun näkemykseeni vaikuttaa tunne ja hänen ei.

Moni haluaa ajatella, että oma päätös tai valinta on pelkästään rationaalisen prosessin tulosta. Tämä ei pidä paikkaansa. Arjen päätöksentekoa ohjaavat usein tunteet ja kokemukset, mikä on hyväkin asia.

Älyllisen pohdinnan lisäksi kannattaa tietoisesti harjoitella emotionaalista älykkyyttä ja kuulostella myös tunteita ja niihin liittyviä kehollisia reaktioita.

Asiantuntijana psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Lähteinä myös Markku Ojanen: Tunne vai järki. Polkuja viisaisiin valintoihin sekä Satu Pihlaja: Valinnan paikka. Näin teet parempia päätöksiä.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 11/2021.

Sisältö jatkuu mainoksen alla