Miten saan kipinää pitkään liittoon? Psykologi Jouni Luukkala käyttää sanaparia "rakastavat teot".

Jouni Luukkalan mukaan elinvoimainen parisuhde perustuu rakastaviin tekoihin. Jos parisuhteensa haluaa pitää hyvänä, siihen pitää panostaa ja sen tulee olla tärkein tai ainakin tärkeimpiä asioita elämässä myös tekojen tasolla.

– Rakastavilla teoillaan voi vastata kumppaninsa parisuhdeodotuksiin. Mitä ne sitten ovat? Ne saa selville, kun kuuntelee kumppaniaan. Silloin ymmärtää, minkälainen toinen on ja mitä hän haluaa.

Sen jälkeen voi ryhtyä toimeen: voi valmistaa aamu-uniselle kumppanilleen aamiaisen tai hieroa hänen jalkojaan, kun ne niin helposti palelevat.

Kuuntelun lisäksi on tärkeää myös ilmaista itseään toiselle ja kertoa hänelle, minkälainen sinä olet ja mitä haluat. Silloin toisella on mahdollisuus tehdä rakastavia tekoja myös sinulle.

Hiljainen mies rakastaa teoillaan

Vaikka yksilölliset erot ovat suuria, naiset ovat usein sanallisessa tunteenilmaisussaan keskimäärin harjaantuneempia kuin miehet. Naiset usein myös odottavat mieheltä enemmän sanallisia rakkaudentunnustuksia.

– Jos mies on temperamentiltaan hiljainen ”jörrikkä”, monisanaiset tunteenilmaisut eivät tule häneltä luonnostaan. Silloin ei ole kenenkään etu painostaa miestä olemaan toisenlainen, Jouni Luukkala toteaa.

Parisuhde vaatii erilaisuuden hyväksymistä.

– Jos tuo jörrikkä mies on rakentanut perheelleen talon tai vaihtaa mielellään kesä- ja talvirenkaat vaimonsa autoon, niin eivätkö ne ole rakkaudentunnustuksia jos mitkä?

Jouni Luukkala sanoo, että rakastaminen on tietoa, taitoa ja tunnetta.

– Tunne on ainoa asia niistä, josta ei juuri voi opiskella. Se on se mystinen osa rakkautta: miksi rakastumme juuri tuohon henkilöön ja mikä hänessä on sellaista, joka saa minut syttymään?

Tietoa ja taitoa voi opiskella. Toisesta ihmisestä saa tietoa, kun kuuntelee häntä, ja taito karttuu, kun pyrkii täyttämään rakastettunsa parisuhdeodotuksia.

Jouni Luukkalalta on ilmestynyt kirja Duodecimin kustantama kirja Kukoistava parisuhde – rakkaussuhteen psykologia.

Yksitoikkoisuus, kiire ja tunne-elämän muutokset nakertavat muistia. Säännöllinen pähkäily on aivojen parasta omahoitoa. Laadimme viikoksi helpon treeniohjelman.

MAANANTAI:

Keskustele uutisista

Valitse kolme kiinnostavinta uutista ja keskustele niistä jonkun kanssa. Tällainen uutispiiri synnyttää oivalluksia ja oivallukset tekevät hyvää: aivojen solut muodostavat uusia verkostoja, mikä on muistin kannalta tärkeää.

TIISTAI:

Tee ihmiselle tarina

Keksi vastaantulijalle tai vieressä istuvalle elämä. Kuka hän on? Mitä työtä hän tekee? Millainen on hänen kotinsa? Lempiruokansa? Tämä harjoitus ruokkii mielikuvitusta, mikä voitelee muistia.

KESKIVIIKKO:

Käytä väärää kättä

Jos olet oikeakätinen, harjaa hampaat tai kirjoittele nimeäsi toisella kädellä. Poikkea opitusta. Kun vaihdat suuntaa ja rutiinia, haastat aivojasi.

TORSTAI:

Haaveile hiljaa

Sulje silmät ja istu rauhassa muutama minuutti. Jos ajatus karkaa, keskitä mieli varpaisiisi. Harjoitus antaa aivoillesi lepoa ja säästää muistia. Aivot oppivat levossa.

PERJANTAI:

Unohda kauppalappu

Suunnittele ruokaostokset ja tee ostoslappu. Jätä kauppalappu kuitenkin kotiin. Tämä harjoitus on jumppaa aivoillesi. Joudut muistelemaan, mitä tarvitset ja miksi.

LAUANTAI:

Kertaa matkareissu

Mihin matkustit viimeksi? Mitä söit, teit, kuulit ja kohtasit? Käy läpi matkakuvia ja muistele. Harjoitus synnyttää muistikuvia ja hellii aivoja.

SUNNUNTAI:

Tanssi sikin sokin

Astu ristiin, keinahtele, pyörähdä. Tanssi kehittää koordinaatiokykyä ja tukee aivojen virkeyttä. Mielesi oppii uutta ja muistaminen tehostuu.

Lue myös: Paranna muistia koordinaatiojumpalla – katso kolmen liikkeen ohjeet 

Asiantuntija: Työikäisten muistipalveluihin erikoistunut Heidi Härmä Muistiliitosta.

Siru Törrösen, 69, äiti ei suostunut muistitesteihin. Tytär vinkkaa, kuinka hän sai vihaisen ja pelokkaan äidin lopulta lääkärin vastaanotolle.

Siru Törrönen:

"Äitini asui yksin maatilalla lapsuudenkodissani Köyliössä, eikä pyynnöistäni huolimatta ollut suostunut muistitesteihin. Olin epäillyt äitini muistia jo pitkään, hän tuntui piilottelevan muistamattomuuttaan aggressiivisella käytöksellä.

Vainoharhaisuus oli ensimmäisiä pahempia oireita. Toiveenamme oli vuonna 2010 muuttaa Köyliöön, lähemmäs äitiäni. Äitini vainoharhaisuus oli kuitenkin tuohon aikaan pahimmillaan, eikä hän laskenut meitä lähelle itseään. 

Olin saanut taisteltua äidilleni kaksi kertaa päivässä vierailevat kotihoitajat, joiden tekemät ruuat äitini tosin nakkasi useimmiten roskiin. Kesällä 2016 kotihoito teki viimein päätöksen äitini siirtämisestä hoitokotiin. Sitä ennen hän oli lähtenyt öisin etsimään isääni, joka oli kuollut 16 vuotta aikaisemmin."

Näin huomasin muistisairauden:

  1. Piilotetut esineet.
    "Äidin avaimet ja lompakko löytyivät toistuvasti jääkaapista. Se oli ainoa paikka, jossa ne olivat hänen mielestään turvassa."
  2. Sairauden kätkeminen.
    "Äiti ei juhlissa halunnut puhua pitkään kenenkään kanssa. Jos hän lähti yksin käymään jossakin, hän soitti viimeistään puolen tunnin kulutta ja ilmoitti haluavansa heti takaisin kotiin."
  3. Kadonneet taidot.
    "Äitini ruuanlaittotaito katosi vähitellen kokonaan. Ensin hän söi joka päivä lihapullia, sitten vain sipulia ja jauhelihaa."
  4. Turvalliset ostokset.
    "Äiti alkoi ostaa kaupasta vain maitoa ja jauhelihaa, ei mitään muuta."
  5. Vaikeat vesi ja sähkö.
    "Löysin äidin usein pimeästä istumasta. Kesäkuumalla hän saattoi lämmittää talon paahtavan kuumaksi. Äiti lopetti myös pesulla käymisen kokonaan, eikä pessyt enää pyykkiä, vaan yritti kätkeä likaiset vaatteensa."

Sirun vinkit muistisairaan omaisen auttamiseksi:

1. Seuraa läheisen muistia ajan kanssa.

"Oma äitini jaksoi skarpata noin puolisen tuntia vieraiden seurassa, sen jälkeen hän ahdistui ja pyrki poistumaan paikalta."

2. Joukkoista.

"Kun en saanut äitiä lääkäriin, järjestin hänet kuntamme vanhustyön retkelle mukaan. Retken jälkeen järjestäjät ottivat minuun yhteyttä ja kertoivat huomanneensa äitini muistin heikentyneen. En enää ollut asian kanssa yksin. Pyysin retken järjestäjiltä asiasta kirjallisen lausunnon."

3. Ole yhteydessä lääkäriin ja kunnan työntekijään.

"Kunnan vanhustyöntekijä tapaa asiakkaan ensin ja välittää tiedot lääkärille. Lääkärin tapaamisen jälkeen arvioidaan mahdollinen tarve jatkotutkimuksille. Sekä lääkäri ja kunnan työntekijä kannattaa valmistella siihen, että muistisairas pyrkii piilottamaan sairauden ja poistumaan paikalta."

4. Jos on pakko, huijaa.

"Lopulta sain äitini lähtemään muistitesteihin väittämällä hänen itse varanneen niihin ajan. Äiti oli jo niin muistamaton ja peloissaan, ettei kehdannut kieltää tehneensä niin."

Siru Törrösen laajemman haastattelun voit lukea ET:n numerosta 2/2018.