Kun kansanedustajakin levittelevät salaliittoteorioita, yhä useampi voi niihin langeta. Humpuukiin haksahtavaa läheistä voi kuitenkin auttaa.
Kaksi lentokonetta lentää päin korkeita pilvenpiirtäjiä keskellä kirkasta syysaamua. Suorassa televisiolähetyksessä näkyy, kuinka valtavat rakennukset sortuvat maan tasalle.
Pian sukulaiselta tulee sähköpostia: linkki sivulle, jonka mukaan New Yorkin kaksoistornit romahdutti ennalta suunniteltu räjäyttäminen. Toisen sivuston mukaan mitään lentokoneita ei edes ollut, ja ihmiset näkivät taivaalla hologrammeja. Kaiken takana on monimutkainen salaliitto.
”9/11 herätti minut siihen, että meille valehdellaan koko ajan. Aloin kyseenalaistaa virallista tietoa ja etsiä muitakin outoja tapahtumia maailmalta.”
Sama sävy ilmestyy sukulaisen Facebook-julkaisuihin. Niissä maailmaa salassa johtava eliitti tekee Hillary Clintonin johdolla pöyristyttäviä rikoksia. Tarinat ovat niin mielikuvituksellisia, että ei voi kuin pyöritellä silmiään.
Tarinat ovat mielikuvituksellisia.
Korona saa sukulaisen uudestaan pois tolaltaan. Hän on saanut tarpeekseen ja haluaa paljastaa hallituksen, rokotetehtailijoiden ja valtamedian pahat aikeet. Paasaaminen on muuttunut piikikkääksi ja vähän uhkaavaksi. Keskusteluyritykset tutkituista faktoista hän kuittaa aivopesun lopputuloksina.
”Suomi ei ole enää demokratia, vaan pelolla hallittu, piilossa oleva diktatuuri. Tämä on valepandemia, ja rokotteessa ruiskutetaan mikrosiru elimistöön. Muiden valosotureiden kanssa haluan rintamana lopettaa tämän hulluuden.”
Huolestuttaa, ihmetyttää ja ärsyttää. Miksi ennen niin järkevä läheinen on hurahtanut salaliittoteorioihin? Mitä pitäisi tehdä?
Fiksukin voi haksahtaa
– Kuka tahansa meistä voi upota salaliittoteorioihin. Jako fiksuihin ja tyhmiin ei päde tässä. Kaikenlaisia syitä on tutkittu, mutta mitkään tekijät kuten älykkyys, koulutus tai kognitiiviset kyvyt eivät selitä hurahtamista. Ei yksinkertaisesti tiedetä, miksi jotkut hurahtavat ja toiset eivät, psykologian tutkija Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta toteaa.
Ihmisen mieli suodattaa kaiken tiedon henkilökohtaisen filtterin läpi. Jos jokin tieto on ristiriidassa omien ennakkoasenteiden tai maailmankatsomuksen kanssa, mieli pyrkii karsimaan ristiriidassa olevan tiedon pois. Tätä kutsutaan motivoiduksi päättelyksi.
Valikoimme siis informaatiotulvasta todisteet omille näkemyksillemme. Siksi lääketieteeseen epäluuloisesti suhtautuva, pelokas ihminen kiinnittää enemmän huomiota rokotusten sivuvaikutuksiin kuin hyötyihin, ja on altis uskomaan niistä myös sellaista pahaa, joka ei perustu faktoihin.
Mieli etsii selityksiä
”Onko sattumaa, että 5G-verkkoja pystytetään vauhdilla juuri nyt, kun valepandemialla ohjataan huomiomme muualle? Mikään ei ole sattumaa, mikään ei ole miltä se vaikuttaa.”
Salaliittoihin uskomisen mekanismit ovat Häkkisen mukaan idullaan jokaisen mielessä, sillä niistä on ihmiselle sosiaalista hyötyä.
– Spekuloimme luonnostamme toisten ihmisten ajatuksia ja tekemisiä, yritämme löytää pieniä yhteyksiä eri asioiden välille. Näin tapahtuu erityisesti epävarmoissa tilanteissa.
Huoli ja pelko ovatkin keskeisiä ainesosia salaliittoteorioiden synnyssä. Järkyttävät tapahtumat synnyttävät villejä huhuja ja valheellisia selityksiä.
– Kun koronapandemia alkoi, uutiset pelottivat monia. Stressi heikentää ajattelun laatua ja saa ihmisen antamaan enemmän merkityksiä myös asioille, jotka eivät liity toisiinsa.
Järkyttävät tapahtumat synnyttävät huhuja ja valheita.
Mieli kestää huonosti sattumanvaraisuutta. Siksi aivomme pyrkivät luonnostaan löytämään tapahtumille selityksiä. Maailmanlaajuisen pandemian taakse aivot vaativat yhtä ison selityksen, kuten massiivisen salaliiton.
– Maailmassa on ollut ihan oikeita salaliittoja ja vallanpitäjiin on järkevää suhtautua terveellä kriittisyydellä. Sen takia joskus helposti hämärtyy se, missä vaiheessa irtaudutaan todellisuudesta, Häkkinen sanoo.
Itse valitut faktat
”Poliitikot, ’asiantuntijat’, viranomaiset ja terveydenhuollon henkilöstö ovat kaikki juonessa mukana. Valtamedia syöttää ihmisille valheita. Minä en usko valeuutisia!”
Kun läheinen luennoi salaliitosta, on parasta pysyä kärsivällisenä. Älä hermostu.
– Ei kannata olettaa, että voittaisit hänet väittelyssä. Faktat eivät käännä salaliittoihin uskovan päätä.
Innokkaalla salaliittoteoreetikolla voi olla hurja määrä väitteitä ja yksityiskohtaista tietoa maailman tapahtumista, paljon enemmän kuin keskivertokansalaisella.
Se voi hämätä, vaikka ajattelun syy- ja seuraussuhteet ovat vinksallaan.
– Voit kysyä häneltä, mistä tiedot ovat peräisin. Kuinka luotettava lähde on? Mieti, mitkä ovat omat faktasi ja pidä niistä kiinni.
”Jäin koronan vuoksi työttömäksi, joten minulla oli aikaa tutkia tilastoja ja laskea prosentteja. Halusin selvittää itse, mitä on meneillään. Menen aina kohti totuutta, vaikka se olisi vaikeaa.”
”Tutki asiat itse” on salaliittoteorioihin uskovien usein toistama motto. Vaikka salaliittoteorioihin uppoutunut vähättelee asiantuntijoita ja tutkijoita, itsensä hän saattaa nähdä timanttisena tieteilijänä. Onhan hän katsonut tuntikaupalla Youtube-videoita ja lukenut valtavasti aiheesta.
Faktoilla ei salaliittouskovaisen päätä käännetä.
– Meillä kaikilla on ajattelun vinouma, jonka takia näemme itsemme keskivertoa fiksumpana ja lahjakkaampana. Aivojen epärealistinen uskomus on hyödyksikin, sillä katteetonkin optimismi auttaa ponnistelemaan ja ylläpitää toimintakykyä, Häkkinen selittää.
Älä käännä selkää
”Olen kerännyt jo pitkään tietoa eri puolilta, toisten kokemuksia ja kertomuksia. Olen herättänyt oman maalaisjärkeni ja näen valheiden läpi.”
Läheinen kertoo tuttavapiiristään varoittavia tarinoita, jotka todistavat hänen uskomuksensa. Työkaverin serkku joutui sairaalaan saatuaan koronarokotuksen. Äidin naapurin migreeni johtuu läheisestä 5G-tukiasemasta.
– Olemme tarinallisia ryhmäolentoja. Meillä on luontainen taipumus uskoa tutuilta kuulemiimme kertomuksiin, Häkkinen sanoo.
Netti on pullollaan ihmisten kokemuksia. Niihin on yhtä helppo törmätä kuin viranomaisten tilastotietoon.
– Hyvä anekdootti jyrää ihmisen mielessä tilastotiedon. Aivot ovat tehokas selviytymiskone, ei luotettavasti toimiva tilastotieteilijä. On vaikeaa erottaa syy- ja seuraussuhdetta ajallisesta yhteensattumasta.
”Tiedän, että moni tuhahtelee tälle. Jos et ymmärrä totuutta, et vain itse ole vielä avannut silmiäsi. Minä valitsen heimoni. Tyhmät lampaat ja zombit saavat vapaasti poistua ystävistäni.”
Vaikka jatkuva paasaus väsyttäisi, älä silti käännä selkää. Yhteydet arkimaailmaan estävät läheistä uppoamasta salaliittoteorioiden maailmaan kokonaan. Sen sijaan voit sopia läheisen kanssa keskustelun rajoittamisesta. Olisiko ruokailu rauhoitettu tältä aiheelta?
Älä käännä läheiselle selkääsi, vaikka paasaus kyllästyttää.
– Useimmat salaliittoteorioihin hurahtamiset ovat melko harmittomia, joskin läheisille rasittavia. En demonisoisi asiaa liikaa, Häkkinen muistuttaa.
Joskus mielenterveyden ongelmat oireilevat salaliittoteorioihin uppoamisena, eristäytymisenä ja huonona vointina. Hälytyskellojen on hyvä soida, jos läheinen itse katkoo välejään eri mieltä kanssaan oleviin sukulaisiin ja ystäviin, muuttuu ahdistuneeksi ja ärtyneeksi, eikä esimerkiksi saa nukuttua.
Silloin on hyvä ottaa läheisen kanssa puheeksi huoli tämän voinnista, ja keskustella yhdessä avun tarpeesta.
Mielenterveys ry:n valtakunnallinen Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua omasta tai läheisen voinnista huolestuneelle vuorokauden ympäri maksutta ja anonyymisti numerossa 09 252 50 111.
Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 20/2021.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
