Kuusikymppiselle ero saattaa olla tilaisuus tutustua kunnolla omiin ajatuksiin. Kuka minä olen? Mikä malli minua ohjaa? Tärkeintä on, ettei jää vanhaan vellomaan.

Ero. Pieni mutta painava sana. Toiselle se tarkoittaa vapautta, toiselle epäonnistumista, kolmannelle suuntaamista uutta päin.

Erityisen koetteleva kokemus voi olla silloin, kun takana on vuosikymmenien parisuhde. Pitkät liitot päättyvät Suomessa eroon yhä useammin.

Helppoja eroja ei ole olemassa. Ero lyö aina leimansa naiseuteen tai mieheyteen, luottamuksen ja onnistumisen kokemuksiin, ja oma identiteetti on etsittävä eron jälkeen uudestaan. Se vie aikaa, sillä tunteille on raivattava oma tilansa kaikkien eroprosessin käytännön asioiden keskeltä.

Yli 55-vuotiaiden avioerot ovat 30 vuodessa lähes kolminkertaistuneet.

Yhä helpompi erota

Eroa pohtivat pelkäävät kolmea asiaa: selviänkö taloudellisesti, miten lapsille käy ja saanko koskaan enää läheisyyttä.

Nykyään ainakin kaksi ensin mainittua pelkoa ovat lieventyneet hurjasti verrattuna edellisten sukupolvien aikaan. Naisten taloudellinen asema on parempi kuin ennen, samaan aikaan kun yhteiskunnan turvaverkko on vahvistunut. Toisaalta isien asema avioeroissa on kohentunut. Se voi osaltaan helpottaa eropäätöksen tekemistä.

Parisuhteen rikkoutumiseen liittyy usein joku ulkopuolinen. Ihastumisen mahdollisuuksia tulee vastaan nykyään aiempaa enemmän, sillä ihmisten elämänpiiri on laajempi. Sosiaalinen media ja uudet viestintämahdollisuudet avartavat maailmaa entisestään.

"Jos uteliaisuus puolisoa kohtaan puuttuu, sitä on hyvä osoittaa edes itseä kohtaan."

Ihastuminen voi tempaista mennessään, mutta tunteesta voi aina palata takaisin omaan arkeen. Itsekuri ja arvot löytyvät omasta sisimmästä. Jos on hukassa itsensä kanssa, eksyminen uhkaa kyllä parisuhdettakin.

Psykologi Pekka Järvinen on pohtinut paljon kolmatta ikää, joka alkaa kuusissakymmenissä, eläkeiän kynnyksellä. Silloin ihmiselle tarjoutuu mahdollisuus miettiä, mitä loppuelämältään haluaa. Onko jotain sellaista jäänyt tekemättä tai kokematta, johon vielä olisi mahdollisuus?

Toisille se tarkoittaa irtautumista vanhasta parisuhteesta.

Tunnista toimintakaavasi

Eron jälkeen moni miettii, olisiko suhteen eteen voinut tehdä enemmän. Usein vastaus on kyllä. Työ jää usein tekemättä, sillä pitkä liitto voi tuudittaa pitämään suhdetta itsestäänselvyytenä. Arkeen on helppo lässähtää.

Yksi vaihtoehto on ajatella, että parisuhde on määräaikainen sopimus, jonka toimivuuden pari päivittää yhdessä esimerkiksi kerran vuodessa. Se ylläpitää uteliaisuutta suhdetta kohtaan, ja molemmat tietävät, mitä toinen yhteiseltä elämältä odottaa.

Jos uteliaisuus toista kohtaan puuttuu, on hyvä osoittaa sitä edes itseä kohtaan. On tärkeä tunnistaa omaa käyttäytymistä ohjaavat asiat, esimerkiksi lapsuudenkodin toimintamallit ja suvun perinteet. Valmiit kaavat on tarvittaessa oltava valmis kyseenalaistamaan tai jopa rikkomaan, jotta tilalle voi rakentaa oman tavan olla. Silloin vastuu valinnoista ja tulevaisuudesta on omissa käsissä.

"Yksinäisyyteen ei kannata jäädä rypemään."

Tutustuminen omiin ajatuksiin voi viedä aikaa. Rauhaakin se vaatii. Oman ajan ottaminen ei ole kuitenkaan itsekkyyttä. Sen ansiosta voi löytää voimavaroja, joiden avulla pystyy tekemään töitä parisuhteen eteen.

Hyvinvointivalmentaja Tara Lange on todennut, että mitä enemmän tekee töitä itsensä kanssa, sitä avoimemmin voi kertoa itsestään toisille. Ikävätkin tunteet on syytä puhua ajoissa pois mieltä painamasta. Jos jotain on jäämässä hampaankoloon, sitä ei sinne jätetä.

Pitkästä aikaa yksin

Kun pitkään jatkunut parisuhde päättyy, yksinäisyyteen ei kannata jäädä rypemään. Eroon liittyvät tunteet ovat jaettavissa, eikä niitä tarvitse potea yksin.

Ainakin pari kertaa viikossa olisi hyvä lähteä ihmisten ilmoille, sillä hyvien sosiaalisten kontaktien puute häiritsee koko elämää. Pitkään jatkunut yksinäisyys aiheuttaa stressireaktion, joka pahimmillaan vähentää elinvuosia. Näin kertovat Jaakko Valvanne ja Lotta Tuohino kirjassaan 60+ lisää iloa elämään.

"Parisuhdemarkkinoilla tilanne on epäreilu. Lähes puolet 65-74-vuotiaista naisista elää yksin."

Parisuhdemarkkinoilla tilanne on epäreilu. Naiset elävät miehiä pitempään ja joutuvat siksi elämään ilman kumppania miehiä useammin ja pitempään.

Lähes puolet 65–74-vuotiaista naisista elää yksin, vaikka vain joka kymmenes kertoo pitävänsä sinkkuna olemista parisuhdetta parempana. Samanikäiset miehet ovat kuitenkin usein varattuja, joten uuden kumppanin löytäminen on vaikeaa.

Monelle ikääntyneelle lapsenlapset ovat valtava voimavara, mutta terapeutteja heistä ei saa tehdä. Aikuisten asiat voi puhua ystävien kanssa tai vaikka eroseminaarissa.

Lähteet: Suomalainen eroseminaari, Paula Salmela, Jaakko Valvanteen ja Lotta Tuohinon teos 60+ iloa elämään (S&S).

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehdessä 5/2017.