Nuoret aloittavat alkoholinkäytön myöhemmin kuin ennen ja televisiossa pyörii kaksikin ohjelmaa, joissa ollaan ilman viinaa. Mitä tämä merkitsee?

Onko meille siis tulossa uusi trendi, jossa reippaan lasinkilistelyn sijaan ihannoidaan raittiutta? THL:n erityisasiantuntija Marjatta Montonen jää pohtimaan.

– On totta, että alkoholinkäytön aloitusikä on Suomessa noussut. Se on varmaankin seurausta siitä, että ikärajojen valvontaan on kiinnitetty huomiota. Kaupoissa ikä tarkistetaan aina, kun alle kolmekymppiseltä näyttävä henkilö ostaa olutta tai siideriä. Myös poliisi puuttuu entistä herkemmin nuorten juomiseen. Lisäksi nuorten asenne humalajuomiseen on muuttunut, sitä ei enää ihannoida samalla tavalla kuin menneinä vuosina, Marjatta Montonen sanoo.

Lopulta kuitenkin 9 kymmenestä nuoresta aikuisesta alkaa käyttää alkoholia.

– Eli ei sieltä mitään raitista sukupolvea ole tulossa, Marjatta Montonen toteaa.

Vanhukset kaatuilevat humalassa

18–25-vuotiaat käyttävät edelleen kaikista ikäryhmistä eniten alkoholia. Mutta jos juominen on aloitettu vähän myöhemmin eikä se ole ollut niin humalahakuista kuin aikaisemmin, niin ehkä kulutushuippu jää aikaisempaa matalammaksi.  

Erityistä huolta terveysviranomaisille tuottavat kuitenkin suuret ikäluokat, jotka olivat ensimmäinen ikäluokka, joka oppi juomaan jo nuoruudessaan. Kun he alkavat tulla vanhuusikään, moni heistä jatkaa juomista siihen malliin, mihin oli keski-ikäisenä tottunut. Koska alkoholinsietokyky heikkenee vanhemmiten ja lääkkeet voivat voimistaa viinan vaikutusta, seurauksena on kaatumisia, lonkkamurtumia ja toimintakyvyn nopeaa heikkenemistä. Jo nykyisin monen vanhuksen kaatumisen syyksi paljastuu alkoholi.

Aina kannattaa vähentää juomista

Marjatta Montonen sanoo vähän yllättyneensä, että televisiossa alkoholinkäytön vähentämistä puffataan kahdessakin eri ohjelmassa.

– Ohjelmat ovat hyvin tervetulleita ja osaltaan vahvistavat sitä samaa viestiä, jota viranomaisetkin haluavat viedä eteenpäin: aina kannattaa vähentää. Esimerkiksi 100 päivää ilman viinaa antaa hyvän haastehaitarin. Moni on kokeillut jo tipatonta kuukautta, ja tässä voi tavoitella vähän pidempää jaksoa.

THL suosittelee, että keskikulutuksen pitäisi naisilla jäädä yhteen alkoholiannokseen päivässä ja miehillä kahteen. Yksi alkoholiannos on yksi keskiolutpullollinen tai 12 cl viiniä.

– Alkoholinkäytön vähentäminen on aina eduksi terveydelle, oli kyse juomatta jättämisestä, käytön harventamisesta tai kertakulutuksen vähentämisestä, Marjatta Montonen sanoo.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: