Näetkö tarkasti? 11 kysymystä ja vastausta silmien terveydestä

1. Olen viime aikoina huomannut, että näköni on hetkittäin epätarkka. Pitäisikö tästä huolestua?

Silmäsairauksiin liittyy usein näöntarkkuuden heikkeneminen. Yksi helppo kotikonsti näön tarkistukseen on silmien peittäminen vuorotellen. Jos et näe tarkasti toinen silmä peitettynä, on hyvä käydä lääkärissä. Kun koko ajan katsoo molemmilla silmillä, yksi silmä usein korjaa toisen virheen, ja ongelma jää havaitsematta.

Jos näkökyky muuttuu nopeasti, voi olla kyse jostakin vakavasta.

2. Milloin on syytä huoleen?

Jos näkökyky muuttuu nopeasti, voi olla kyse jostakin vakavasta. Näkökenttään saattaa esimerkiksi tulla selviä puutosalueita tai vääristymiä, kuten käyriä viivoja tai aaltoilua. Iän myötä hiljalleen etenevän harmaakaihin oireisiin kuuluvat myös kontrastien ja hämäränäön tarkkuuden heikkeneminen. Lisäksi on tulehduksellisia silmäsairauksia, joissa tulehdus on yleensä helppo havaita.

Hyvin tavallinen ilmiö keski-iän ohittaneilla on lasiaisen irtauma.

3. Millaisia muita oireita voi olla?

Hyvin tavallinen ilmiö keski-iän ohittaneilla on lasiaisen irtauma, jonka huomaa esimerkiksi valon välähdyksistä tai näkökenttään ilmestyvistä haituvista. Jos oireet ovat lieviä, riittää, että tutkituttaa vauriot viikon sisällä. Lasiaisen siirtymälle sinänsä ei tarvitse tehdä mitään, ja oireet yleensä häviävät itsestään.

Joskus lasiaisen liikkuminen aiheuttaa kuitenkin verkkokalvolle repeämän, josta voi hoitamattomana seurata verkkokalvon irtauma. Siksi voimakkaasti oireinen silmä olisi syytä tarkistuttaa silmälääkärillä heti, jotta mahdollinen repeämä löytyisi ajoissa ja se voitaisiin hoitaa mahdollisimman nopeasti.

Jos rappeuman muuttuminen kosteaksi havaitaan ajoissa, se voidaan yleensä hoitaa.

4. Onko olemassa silmäsairauksia, jotka liittyvät nimenomaan ikääntymiseen?

Iän myötä yleistyvät esimerkiksi harmaakaihi ja ikärappeuma. Rappeumasta on niin sanottu kuiva muoto, joka ei yleensä aiheuta isoa haittaa, sekä kostea silmänpohjan ikärappeuma, joka voi hoitamattomana viedä lukunäön nopeasti. Jos rappeuman muuttuminen kosteaksi havaitaan ajoissa, se voidaan yleensä hoitaa ja tauti pysäyttää.

5. Vaikuttaako ikä siihen, miten oireisiin pitäisi suhtautua?

Olipa nuori tai vanha, selviin muutoksiin kannattaa suhtautua vakavasti. Eri ikäryhmissä on myös erilaisia silmäsairauksia. Esimerkiksi alle 50-vuotiailla on harvemmin kaihia. Nuorille ihmisille saattaa puolestaan tulla krooninen verkkokalvon irtauma, joka varhain löydettynä voidaan hoitaa laserilla.

Tupakointi aikaistaa monien sairauksien puhkeamista.

6. Millaiset elintavat lisäävät silmäsairauksien riskiä?

Tupakointi aikaistaa monien sairauksien puhkeamista. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi silmänpohjan verenkiertohäiriöt, kaihi ja silmänpohjarappeuma. Jos silmänpohjaverenkierrossa havaitaan ongelmia, kyseessä voi olla myös infarkti tällä alueella.

Toinen selkeä riskitekijä silmille on aurinko. Silmiä ei saisi altistaa suoraan voimakkaalle UV-säteilylle. Esimerkiksi kesän kuumina päivinä ja talven hohtavilla hangilla UV-altistus on kova.

Silmät on parasta suojata kunnollisilla aurinkolaseilla ja lierillisellä hatulla. Herkän silmänympärysihon suojaus unohtuu helposti, joten sille on hyvä levittää suojavoidetta. Muuten sille voi vuosien altistuksen seurauksena kehittyä muun muassa tyvisolusyöpää.

Diabeetikoiden tulee käydä säännöllisesti silmänpohjakuvauksessa.

7. Voiko silmäsairaus liittyä toiseen sairauteen?

Jotkin sairaudet ja lääkkeet lisäävät silmäsairauksien riskiä. Esimerkiksi diabeetikoiden tulee käydä säännöllisesti silmänpohjakuvauksessa. Tarkistusten sopiva väli riippuu hoitotasapainosta ja siitä, onko kyseessä ykkös- vai kakkostyypin diabetes.

Myös reuma tai kilpirauhasvaivat sekä niiden lääkitykset voivat olla silmäoireiden taustalla. Lääkeaineista myös esimerkiksi kortisoni voi pitkään käytettynä aiheuttaa silmävaivoja.

Silmätkin hyötyvät yleisesti terveistä elintavoista.

8. Miten silmien terveyttä voi ylläpitää?

Silmätkin hyötyvät yleisesti terveistä elintavoista, joten liikunta, monipuolinen ja terveellinen ravinto sekä riittävä määrä unta ovat tarpeen. Hyvä verenkierto edistää myös silmien normaalia toimintaa.

Erikseen silmät tulee suojata ulkoisilta haitoilta kuten iskuilta, roskilta ja kovalta auringonpaisteelta.

9. Voiko silmäsairaus edetä oireettomana tai voivatko oireet jäädä huomaamatta?

Esimerkiksi näköhermoa vaurioittava silmänpainetauti eli glaukooma, jota aiemmin kutsuttiin viherkaihiksi, saattaa olla alkuvaiheessa täysin oireeton ja edetä pitkään huomaamatta. Paine nousee vähitellen ja alkaa reuna-alueilta, josta se etenee hiljalleen kohti silmän keskikohtaa. Jos silmänpainetauti on jo ehtinyt keskelle, tauti on pitkällä.

Sairauden nimi on hiukan harhaanjohtava, sillä osalla potilaista silmänpaine on normaalialueella ja osalla taas paine voi olla koholla ilman, että siihen liittyy glaukoomalle tyypillisiä vaurioita. Tämän vuoksi oikean diagnoosin teko voi olla tutkimuksissakin hankalaa. Jos paine on matala, lääkärin pitää taudin löytääkseen tutkia näköhermopäiden ulkonäkö.

10. Voiko silmään tulla pysyvä haitta, jos glaukoomaa ei havaita ajoissa?

Silmänpainetaudin eteneminen voidaan usein pysäyttää, mutta menetettyä näkökenttää ei saada takaisin, koska hermot ovat tuhoutuneet. Mitä varhemmin tauti havaitaan, sitä suurempi osa näöstä yleensä kyetään säilyttämään.

11. Miten usein tulisi käydä silmälääkärissä?

Jos ei ole mitään erityistä riskiä, kuten suvussa esiintyvää silmänpainetautia, eikä ole voimakasta, noin – 6 diopterin likinäköisyyttä, viisikymppisillä riittää tutkimusväliksi neljä viisi vuotta.

Lisäksi olisi hyvä käydä parin vuoden välein näöntarkastuksessa optikolla, sillä siinä yhteydessä voidaan havaita joitakin silmäsairauksia jo alkuvaiheessaan.

Kun 65 ikävuotta tulee täyteen, silmälääkärin tutkimuksessa tulisi käydä kahden vuoden välein, sillä siitä eteenpäin esimerkiksi silmänpainetauti yleistyy huomattavasti. Tiheämmät tarkastukset ovat tarpeen myös, jos lääkityksessä on paljon kortisonia.

Lue myös: