Kivistääkö ruisleipä tai turvottaako paprika? Ärtyvän suolen oireyhtymä on ilkeä kiusa, mutta siihen tepsivät vatsaa hellivä kuitu, liikunta ja rauhalliset ruokahetket.

1. Huh, ahmaisin ruokani taas kiireessä, ja vatsani turposi, kipu yltyi ja ilmavaivat pahenivat. Mistä on kyse?

Olet saanut taakaksesi varsinaisen vaivaryppään, josta käytetään nimeä ärtyvän suolen oireyhtymä. Siihen viittaavat kuvailemasi vatsakivut, turvotus ja ilmavaivat.

Entä podetko välillä ripulia ja ajoittain ummetusta? Sekin on ärtyvän suolen merkki. Oirekimaraasi saattaa kuulua myös tihentynyt virtsaamisen tarve.

Tärkeää: Viljatuotteista vatsa sekaisin? Kannattaa tarkistaa nämä

2. Mistä ärtyvän suolen oireyhtymä johtuu?

Ärtyvä suoli on sopimattoman ruuan aiheuttama vaiva, mutta tarkkaa syytä sen synnylle ei tiedetä. Oireyhtymälle altistavat hätäinen hotkinta, ilmaa vatsalaukkuun keräävät ruoka-aineet, rasvainen syötävä, stressi, runsas kahvin juonti ja alkoholi.

Suoliston liikkeet ovat jostain syystä häiriintyneet. Tuon häiriön saatat aistia jopa suoranaisena kipuna. Kivun syy taas on peräisin herkkyydestäsi tuntea suoliston liikkeitä, joten kipukynnyksesi on tavallista matalampi.

Oiretuntemustesi taustalla saattaa olla vähäkuituinen ja vähän nestettä sisältävä ruokavalio. Silloin suolesi sisällöstä tulee kovempaa ja uloste etenee suolessa huonommin.

Suoliston epätasapainoon joutunut bakteerikantakin voi johtaa ärtyvän suolen oireyhtymään. Bakteeritasapaino heittelehtii tavallisesti antibioottikuurin tai turistiripulin seurauksena.

Lue myös: Näin hoidat ärtynyttä suolta

3. Milloin on syytä marssia lääkäriin?

Silloin, jos ruokaremontti ja elintapamuutokset eivät tepsi, oireet hankaloittavat jatkuvasti elämää, uni ja liikkuminen häiriintyvät ja ummetus sekä ripuli rasittavat.

Jos vatsavaivojen lisäksi ilmenee laihtumista ja kuumeilua tai ulosteen mukana tulee verta, älä odottele, vaan varaa aika lääkärille.
Lääkäri kyselee suolen toiminnasta, turvotuksesta ja syömisistäsi – kirjaa niistä pääkohdat paperille ja ota muistilappu mukaan vastaanotolle.

Ärtyvään suoleen ei ole parantavia reseptilääkkeitä, mutta lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä sinulle esimerkiksi uudenlaista lääkevalmistetta, jos oireesi painottuvat ummetukseen. Yksi vaihtoehto on kipukynnystä nostavat vanhan polven mielialalääkkeet pienin annoksin.

Usein lääkäri myös otattaa laboratoriokokeet keliakian, laktoosi-intoleranssin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta, sillä ärtyvän suolen oireet sekoittuvat joskus näihin sairauksiin.

Ravitsemusterapeutti auttaa sinua koostamaan vatsaystävällisen ja monipuolisen ruokavalion.

4. Söisin mieluusti ruisleipää, mutta se panee vatsani sekaisin. Miksiköhän?

Useimmiten ärtyvän suolen oireita poikiva ruoka on ravitsemuksellisesti suositeltavaa – harmi kyllä. Hankalia aineksia ovat tuoreen ruisleivän ohella vaikkapa pavut, omena, paprika, kaali tai sipuli. Ne tuottavat suolistokaasuja ja turvottavat herkkää vatsaasi.

Lisäksi hiilihapotetut juomat sekä makeutusaineista etenkin sorbitoli ja ksylitoli usein kiusaavat ärtyväistä suolta.

5. Voiko ärtyvä suoli olla terveydelleni vaaraksi?

Ei voi. Ärtyminen ei ole seurausta esimerkiksi vatsan tai suoliston tulehduksesta. Jos suolesi tähystettäisiin, sieltä ei ainakaan pelkän ärtyvän suolen oireiston vuoksi löytyisi viitteitä punoituksesta tai solumuutoksista.

Ärtymisen aiheuttaa ennemminkin tunne siitä, että suolesi venyy tai mahasuolikanavan liikkeet tekevät olollesi hallaa.

Taustaa: Suolisto terveeksi – viisi vinkkiä tasapainoon

6. Miten hoitaisin vatsavaivojani?

Ensiavuksi ronski vinkki: röyhtäise ja pöräytä, jos siltä tuntuu! Kun päästät ilmaa kummastakin päästä ulos, kipu lievenee ja turvotuksen tunne tasaantuu.

Tärkeintä omahoitoa ärtyvään suoleen on ruokaremontti. Karsi ilmaa keräävät ruoka-aineet pois, mutta pidä samalla huolta vatsallesi käypäisän kuidun asteittaisesta lisäämisestä.

Lisäkuitua saat esimerkiksi leseistä. Nosta pöydälle kauralese-, psylliumkuitu- tai pellavansiemenrouhepussi ja ota tavaksesi ripotella leseitä puuron sekaan, jugurttiin, viiliin, keittoihin tai vaikkapa kastikkeisiin. Myös erilaiset siemenrouheet höystävät ruuan ja antavat annokseen tarpeellista kuitulisää. Vaihda ruisleipä sataprosenttiseen kauraleipään.

Toinen oiva omahoitokonsti on liikunta. Reipas jumppa tai ulkoilulenkki auttaa suolta toimimaan normaalimmin. Myös veden maltillinen lisäys saattaa tehota – pari lisälasillista päivässä riittää. Rajoita purkan pureskelua.

Suosittelemme: Mistä apua ilmavaivoihin?

7. Kuitu on kompastuskiveni: en osaa annostella sitä oikein. Miten sen teen?

Annostele lisäkuitu esimerkiksi näin: pellavansiemenrouhetta 1–2 ruokalusikallista päivässä jaoteltuna kahdelle tai kolmelle aterialle, kauralesettä 1–4 ja psylliumkuitua 1–3 ruokalusikallista päivää kohti.

Jos kuidun tasainen keräily ruuasta ei tunnu luonnistuvan, hanki apteekista niin sanottua lääkekuitua. Reseptittä saatavat lääkekuituvalmisteet tepsivät muun muassa kovaan vatsaan turpoamalla paksusuolessa ja pehmentämällä ulostetta.

Apteekin kuituvalmisteissa on sekin etu, että niissä on tarkat annosteluohjeet. Siten vältyt heittelehtivältä kuidunsaannilta.

8. Auttaisivatko probiootit ärtyvään suoleen?

Suoliston hyvinvointia tukevat probiootit, kuten maitohappobakteereita sisältävät elintarvikkeet, saattavat joissakin tapauksissa tuoda apua ärtyvän suolen oireisiin, etenkin turvotukseen.

Probiootit eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, eivätkä kaikki ärtyvää suolta potevat saa niistä apua. Kokeilla niitä toki voi.

9. Turvotus masentaa, sillä syötyäni alan paisua kuin pumpattava pyöränrengas. Mikä tepsisi?

Oletkohan varmasti testannut huolella, mitkä ruuat sinulle sopivat ja mitkä eivät? Teepä vielä reissu kauppaan ja katso valikoimaa uusin silmin: ostaisitko kauraleipää ja hedelmäksi kiiviä?

Oireita aiheuttavien ruokien välttelyäkään ei kannata jatkaa loputtomiin. Kokeile, mitä tapahtuu, jos syöt turvottavaa lempilimppuasi vain puolikkaan siivun iltapalalla.

Vatsaa ärsyttämättömien ainesten lisääminen ruokavalioon on helpompaa kuin uskotkaan. Voit kenties sietää esimerkiksi kypsäksi keitettyjä kasviksia ja erilaisia siemenrouheita, vaikka et kestäisi raakoja vihanneksia tai useimpia leipälaatuja.

Kiinnostava artikkeli: Stressi kuriin Fodmap-ruokavaliolla – "lääkäri kehotti kokeilemaan"

10. Miten rauhoittaisin ruokailuhetken?

Opettele syömään kiireettä ja pureskele jokainen suupala hienoksi ennen kuin nielaiset. Yhtä tärkeää ärtyvälle vatsalle ovat säännöllinen ruokailu ja maltilliset annoskoot. Syö aamiainen, lounas, päivällinen sekä väli- ja iltapala ajallaan kolmen, neljän tunnin välein.

Asiantuntijoina gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HYKSistä ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen Aava Gastrolääkäreistä.

Vierailija

Näin tunnistat ärtyneen suolen ja elät sen kanssa – 10 kysymystä

Kyllä syömistä voi säädellä. Kun katukuvaa katselee, huomaa, että niin ei tapahdu. Ja tämä kansa on aina vaan sairaampi. Syystä että elintaso on tuonut runsaat rasvaiset ja sokeriset herkut kaikkien saatavaksi ja niillä mässäillään itsensä sohvaperunoiksi. Sitten jossain vaiheessa mennään lääkäriin kun on paha olla, piertää, ummettaa, kivistää ja pakottaa. Itseaiheutettua vaivaa ahneuden synnin kera. Mahalaukkuun ei paljoa kerralla mahtuisi, mutta kun sitä aikoja liian suurilla annoksilla...
Lue kommentti
Vierailija

Näin tunnistat ärtyneen suolen ja elät sen kanssa – 10 kysymystä

Ärtyvä suoli on nimenomaan oireyhtymä,johon psyyke vaikuttaa todella voimakkaasti. Jokainen luopuu, tai ainakin vähentää automaattisesti ruoka-aineita,jotka aiheuttavat huonoa oloa tai epämukavuutta, mutta mieli onkin konstikkaampi hoitaa. Lähes 40 vuotta vaikean ärtyvän suolen kanssa eläneenä pidän itseäni aika hyvänä asiantuntijana tuon viheliäisen seuralaisen suhteen. Vaikket olisi koskaan potenut vatsaasi ja söisit samaa,hyvin aina sopinutta ruokaa,voi kova stressi laukaista oireet...
Lue kommentti
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.

Moni entinen sohvaperuna on hämmästynyt, miten tanssin huuma vie mennessään. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee.

1. Kuinka hyvin tanssi kohottaa kuntoa?

Tanssin vaikutusta kestävyyskuntoon voi verrata reippaaseen kävelyyn. Siinä on vain se ero, että kurssin tai illan aikana tanssitaan helposti 2–5 tuntia, mutta harva lenkkeilee niin pitkään.

Terveysliikunnasta tanssi käy jo melko vaatimattomilla määrillä:

1–3 kertaa viikossa 20–60 minuuttia kerralla. Jos tanssii viikoittain muutaman tunnin kurssilla ja kerran viikossa 4–5 tuntia lavalla, peruskunto – tanssikunto – kohenee puolessa vuodessa. Jalat eivät enää väsy, ei hengästytä ja jaksaa tanssia tauotta koko illan.

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota.

2. Vahvistaako tanssiminen lihaksia?

Kyllä, erityisesti syviä vatsa- ja selkälihaksia. Hyvän tanssiasennon pitäminen parantaa pienten, asentoa ylläpitävien lihasten kestävyyttä sekä hartia- ja käsivarren lihasten sekä lapaluiden alueen ryhtilihasten kuntoa. Monelle tulee tanssijan ryhti.

Jalkojen lihasvoima kehittyy etenkin nopeissa lajeissa, joissa liike on joustavaa, ponnistavaa ja suuntautuu ylös ja alas. Myös hitaiden lajien jalkatyöskentely ja tukijalan työntötekniikka vaativat voimaa pakaroiden, reisien, pohkeiden ja jalkaterien lihaksistolta. Lihaskuntojumppaa olisi kuitenkin suositeltava tehdä oheisharjoitteluna pari kertaa viikossa.

3. Millä tavalla tanssi auttaa ehkäisemään kaatumisia?

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota. Myös reaktiokyky paranee. Tanssijan tukipinta on pieni ja haastetta lisäävät liike eri suuntiin, oman ja toisen ihmisen keho, sen paino ja ohjaus sekä musiikki, joka säätelee rytmiä ja tapaa liikkua yhdessä. Tanssissa tulee suunnanvaihdoksia, pysähdyksiä ja pyörähdyksiä. Liikkeiden suunnat saattavat taitavan viejän käsissä muuttua silmänräpäyksessä, ja hyvä seuraaja pystyy hetkessä sulautumaan viejän tulkintoihin. Vastaavasti liukastuessa tai kompastuessa tanssija löytää tasapainon ja myötäliikkeet nopeasti.

4. Mitkä tanssit vahvistavat luita?

Luita lujittavat erityisesti hypyt, suunnanvaihdokset ja väännöt. Tällaista kuormitusta tarjoavat etenkin polkka, jenkka ja masurkka. Kuitenkin kaikki tanssiminen, jossa ollaan jalkojen päällä ja hytkytellään lajin tahtiin, kuormittaa luita ja tekee niille hyvää.

5. Mitkä tanssit ovat hyviä nivelille?

Rauhalliset, pehmeiden liikkeiden lajit, kuten rumba-bolero, hidas foksi ja tango, samoin salsa. Eniten niveliä kuormittavat hyppivät ja pomppivat lajit. Uusimpien tutkimusten mukaan kevyet iskut tosin ovat hyväksi nivelrustolle. Usein ihmiset turhaan arastelevat vauhdikkaampia lajeja. Toki jos on paha nivelkuluma tai muuten sattuu polviin tai nilkkoihin, kannattaa ottaa varovasti.

6. Sopiiko tanssi ylipainoiselle tai huonokuntoiselle?

Tanssi sopii kaikille. Monet ylipainoiset liikkuvat pehmeästi parketilla. Tanssiminen on hyvä apu painonhallintaan. Jos kunto on huono, kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä tehoa ja vaativuutta vähitellen.

7. Voiko tanssilla elvyttää kipeää selkää?

Tanssiessa kipeät ja kiristyneet selkälihakset saavat aerobista liikuntaa. Verenkierto vilkastuu, lihakset saavat happea ja jomotus usein hellittää. Selän hyvinvointia parantaa myös se, että asentoa ylläpitävät lihakset vahvistuvat tanssiharrastuksen myötä.

Joskus tanssi voi kipeyttää selkää. Esimerkiksi iskiasvaivassa hermosärky pahenee kuormituksessa, ja varsinkin vieminen voi aiheuttaa viejän selälle liikaa kuormitusta. Myös välilevyn pullistuma voi äityä tansseissa.

Tanssin kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee.

8. Miten tanssi hoitaa mieltä?

Tanssista saa mielenvirkistystä, iloa ja seuraa. Tanssit ovat monelle viikon kohokohta, keino päästä irti arjen huolista. Tanssi luo yhteisen tilan ihmisten välille ja virittää samalle aaltopituudelle. Sen kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee. Paritansseissa yksinäinenkin saa olla lähellä toista ihmistä ja tuntea kosketuksen elvyttävän voiman. Tanssi on kokonaisvaltaista itseilmaisua.

9. Voiko tanssilla virkistää aivoja ja ehkäistä muistisairauksia?

Liikunta on yksi parhaista keinoista pitää huolta muistista, ja tanssi hoitaa aivoja monipuolisesti. Tanssissa aivot joutuvat koordinoimaan käsien, jalkojen ja koko kehon liikkeitä. Tanssija miettii askelia, kommunikoi parin kanssa ja huomioi muut tanssijat.

Tanssi haastaa aivot tekemään lukuisia valintoja toistuvasti ja nopeasti, jolloin aivoissa hermosolujen välille kehittyy enemmän reittejä ja yhteyksiä. Tanssi kehittää pitkäkestoista muistia, päättely- ja huomiokykyä sekä ongelmien ratkaisukykyä.

10. Mikä vaikutus musiikilla ja tunteilla on tanssissa?

Tanssissa kehon liike yhdistyy luontevasti musiikkiin ja herättää mielihyvän tunteita. Musiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä, aikaisemmilla kokemuksilla on suuri merkitys. Musiikki ja tanssi parantavat kuitenkin tutkimusten mukaan mielialaa ja lievittävät kipua.

Tunteet ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Tanssin ja luovan liikkeen kautta voi ilmaista sellaisiakin tunnekokemuksia, joille ei välttämättä löydy sanoja.

11. Mistä tanssilajista kannattaa aloittaa?

Siitä, mikä itseä kiinnostaa – on se sitten balettia, salsaa tai humppaa. Lajeja on niin paljon, että joka makuun löytyy varmasti sopiva. Jos lavatanssit kiinnostavat, hyviä aloituslajeja ovat foksi, valssi, humppa ja fusku. Näiden perustanssien kautta oppii paritanssissa tarvittavaa liikekieltä, askeltamista, vientiä ja seuraamista.

12. Kuinka vanhaksi voi tanssia?

Niin kauan kuin on intoa ja sisällä sykkii! Tanssimisella ei ole ikärajaa. Tanssipaikoilla käy paljon nuoria mutta myös hyvin iäkkäitä tanssijoita. Askel hieman lyhenee iän myötä, mutta menohalut säilyvät. Tanssimiseen ei välttämättä tarvita jalkoja, vaan tanssia voi keinu- tai pyörätuolissakin.

Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia.

13. Onko tanssi lääkettä?

Ehdottomasti. Liike on lääkettä kaikissa muodoissaan, ja tanssissa siihen yhdistyy vielä musiikki ja sosiaalisuus. Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia, joka tehostaa mielihyvän tunnetta ja voi lievittää masennus- ja ahdistusoireita. Tanssi helpottaa stressiä siinä missä yksinäisyyttäkin. Se hoitaa sydäntä, aivoja, luita ja niveliä. Se tuo elämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Asiantuntijat: tanssinopettaja, fysioterapeutti Maija Astikainen, fysioterapeutti, tanssiurheilu-valmentaja Maija Salminen, musiikkiterapeutti, tanssi-liike-terapeutti Marko Punkanen sekä alzheimer-tutkija, professori Miia Kivipelto.

Tamperelainen Ilona Qvick, 53, oli kokenut jo monta vastoinkäymistä ennen rintasyövän löytymistä. Yllättäen siitä seuranneet tapahtumat kääntyivät hänelle voitoksi. 

"Jouduin lopettamaan hierojan työni vähän alle viisikymppisenä. Nivelkipuni äityivät pahoiksi, enkä enää pystynyt tekemään niin fyysistä työtä.

Seuraavat vuodet olivat yhtä surujen ja vastoinkäymisten vyöryä. Ensin kuoli kummitätini, joka oli ollut minulle oikeastaan äiti. Sitten veljeni tappoi itsensä. Parisuhteessani tuli ongelmia, ja menetin seksuaalisen haluni täysin. Erosimme vähäksi aikaa, mutta palasimme yhteen.

Rintasyöpä ja uupumus

Rintasyöpä löytyi mammografiassa 50-vuotistarkastuksessa. Onneksi se havaittiin varhaisessa vaiheessa eikä ollut aggressiivista lajia. Marraskuussa 2015 minulle tehtiin säästävä leikkaus, eli koko rintaa ei poistettu. Sain myös sädehoitoa.

Nyt käyn puolentoista vuoden välein mammografiassa, ja syövän uusiutumista pidetään epätodennäköisenä.

Miesystäväni jätti minut, kun leikkauksesta oli kulunut viisi kuukautta. Olin pettynyt ja vihainen. Uuvuin ja masennuin. Jälkikäteen ymmärsin, että hän oli täysin väärä mies minulle.

"Onneksi sain lähetteen seksuaaliterapeutille."

Onneksi minulla on koko ajan ollut ystäviä, jotka ovat jaksaneet kuunnella huoliani. Rintasyöpädiagnoosin jälkeen sain heti myös vertaistukea, sillä lähipiirissäni oli useampi rintasyövän sairastanut nainen.

Terapia auttoi

Suuri onni oli, että sain rintasyövän takia lähetteen seksuaaliterapeutille. Keskustelu tuntui hyvältä ensi hetkestä alkaen. Olemme käyneet elämääni läpi lapsuudesta alkaen.

Terapian aikana aloin vähitellen oivaltaa, että olen ollut näkymätön, yksinäinen lapsi ja kiltti suorittaja. Piilotan omat tarpeeni enkä uskalla ilmaista niitä. Terapia auttoi minua ymmärtämään toimintatapaani, ja nyt itsekontrollini on hellittänyt.

Olen käynyt terapiassa vuoden verran, ja vielä on matkaa jäljellä. En tiedä, missä jamassa olisin ilman keskusteluapua.

Sairaudesta toivuttuani opiskelin merkonomiksi ja toivon, että kyvyilleni ja taidoilleni olisi työelämässä vielä käyttöä. Elämääni ilahduttavat myös liikunta ja siirtolapuutarhamökki, jonka pihassa päästän luovuuteni valloilleen.

Uusi onni

Parasta on kuitenkin uusi suhde. Olen juuri aloittanut seurustelun ihanan miehen kanssa, ja meillä menee kaikin puolin hyvin. Hänen kanssaan uskallan antautua seksuaaliselle mielihyvälle ja ilmaista omat haluni, ja hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen.

Elän uutta elämää, ja minusta tuntuu, että olen saanut aloittaa alusta. Voin olla oma itseni kaikkine tunteineni ja tarpeineni."

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 14/2017.

[Kuvateksti] "Olen aina ollut kiltti suorittaja. Nyt opettelen ilmaisemaan tarpeitani", Ilona kertoo.