Kivistääkö ruisleipä tai turvottaako paprika? Ärtyvän suolen oireyhtymä on ilkeä kiusa, mutta siihen tepsivät vatsaa hellivä kuitu, liikunta ja rauhalliset ruokahetket.

1. Huh, ahmaisin ruokani taas kiireessä, ja vatsani turposi, kipu yltyi ja ilmavaivat pahenivat. Mistä on kyse?

Olet saanut taakaksesi varsinaisen vaivaryppään, josta käytetään nimeä ärtyvän suolen oireyhtymä. Siihen viittaavat kuvailemasi vatsakivut, turvotus ja ilmavaivat.

Entä podetko välillä ripulia ja ajoittain ummetusta? Sekin on ärtyvän suolen merkki. Oirekimaraasi saattaa kuulua myös tihentynyt virtsaamisen tarve.

Tärkeää: Viljatuotteista vatsa sekaisin? Kannattaa tarkistaa nämä

2. Mistä ärtyvän suolen oireyhtymä johtuu?

Ärtyvä suoli on sopimattoman ruuan aiheuttama vaiva, mutta tarkkaa syytä sen synnylle ei tiedetä. Oireyhtymälle altistavat hätäinen hotkinta, ilmaa vatsalaukkuun keräävät ruoka-aineet, rasvainen syötävä, stressi, runsas kahvin juonti ja alkoholi.

Suoliston liikkeet ovat jostain syystä häiriintyneet. Tuon häiriön saatat aistia jopa suoranaisena kipuna. Kivun syy taas on peräisin herkkyydestäsi tuntea suoliston liikkeitä, joten kipukynnyksesi on tavallista matalampi.

Oiretuntemustesi taustalla saattaa olla vähäkuituinen ja vähän nestettä sisältävä ruokavalio. Silloin suolesi sisällöstä tulee kovempaa ja uloste etenee suolessa huonommin.

Suoliston epätasapainoon joutunut bakteerikantakin voi johtaa ärtyvän suolen oireyhtymään. Bakteeritasapaino heittelehtii tavallisesti antibioottikuurin tai turistiripulin seurauksena.

Lue myös: Näin hoidat ärtynyttä suolta

3. Milloin on syytä marssia lääkäriin?

Silloin, jos ruokaremontti ja elintapamuutokset eivät tepsi, oireet hankaloittavat jatkuvasti elämää, uni ja liikkuminen häiriintyvät ja ummetus sekä ripuli rasittavat.

Jos vatsavaivojen lisäksi ilmenee laihtumista ja kuumeilua tai ulosteen mukana tulee verta, älä odottele, vaan varaa aika lääkärille.
Lääkäri kyselee suolen toiminnasta, turvotuksesta ja syömisistäsi – kirjaa niistä pääkohdat paperille ja ota muistilappu mukaan vastaanotolle.

Ärtyvään suoleen ei ole parantavia reseptilääkkeitä, mutta lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä sinulle esimerkiksi uudenlaista lääkevalmistetta, jos oireesi painottuvat ummetukseen. Yksi vaihtoehto on kipukynnystä nostavat vanhan polven mielialalääkkeet pienin annoksin.

Usein lääkäri myös otattaa laboratoriokokeet keliakian, laktoosi-intoleranssin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta, sillä ärtyvän suolen oireet sekoittuvat joskus näihin sairauksiin.

Ravitsemusterapeutti auttaa sinua koostamaan vatsaystävällisen ja monipuolisen ruokavalion.

4. Söisin mieluusti ruisleipää, mutta se panee vatsani sekaisin. Miksiköhän?

Useimmiten ärtyvän suolen oireita poikiva ruoka on ravitsemuksellisesti suositeltavaa – harmi kyllä. Hankalia aineksia ovat tuoreen ruisleivän ohella vaikkapa pavut, omena, paprika, kaali tai sipuli. Ne tuottavat suolistokaasuja ja turvottavat herkkää vatsaasi.

Lisäksi hiilihapotetut juomat sekä makeutusaineista etenkin sorbitoli ja ksylitoli usein kiusaavat ärtyväistä suolta.

5. Voiko ärtyvä suoli olla terveydelleni vaaraksi?

Ei voi. Ärtyminen ei ole seurausta esimerkiksi vatsan tai suoliston tulehduksesta. Jos suolesi tähystettäisiin, sieltä ei ainakaan pelkän ärtyvän suolen oireiston vuoksi löytyisi viitteitä punoituksesta tai solumuutoksista.

Ärtymisen aiheuttaa ennemminkin tunne siitä, että suolesi venyy tai mahasuolikanavan liikkeet tekevät olollesi hallaa.

Taustaa: Suolisto terveeksi – viisi vinkkiä tasapainoon

6. Miten hoitaisin vatsavaivojani?

Ensiavuksi ronski vinkki: röyhtäise ja pöräytä, jos siltä tuntuu! Kun päästät ilmaa kummastakin päästä ulos, kipu lievenee ja turvotuksen tunne tasaantuu.

Tärkeintä omahoitoa ärtyvään suoleen on ruokaremontti. Karsi ilmaa keräävät ruoka-aineet pois, mutta pidä samalla huolta vatsallesi käypäisän kuidun asteittaisesta lisäämisestä.

Lisäkuitua saat esimerkiksi leseistä. Nosta pöydälle kauralese-, psylliumkuitu- tai pellavansiemenrouhepussi ja ota tavaksesi ripotella leseitä puuron sekaan, jugurttiin, viiliin, keittoihin tai vaikkapa kastikkeisiin. Myös erilaiset siemenrouheet höystävät ruuan ja antavat annokseen tarpeellista kuitulisää. Vaihda ruisleipä sataprosenttiseen kauraleipään.

Toinen oiva omahoitokonsti on liikunta. Reipas jumppa tai ulkoilulenkki auttaa suolta toimimaan normaalimmin. Myös veden maltillinen lisäys saattaa tehota – pari lisälasillista päivässä riittää. Rajoita purkan pureskelua.

Suosittelemme: Mistä apua ilmavaivoihin?

7. Kuitu on kompastuskiveni: en osaa annostella sitä oikein. Miten sen teen?

Annostele lisäkuitu esimerkiksi näin: pellavansiemenrouhetta 1–2 ruokalusikallista päivässä jaoteltuna kahdelle tai kolmelle aterialle, kauralesettä 1–4 ja psylliumkuitua 1–3 ruokalusikallista päivää kohti.

Jos kuidun tasainen keräily ruuasta ei tunnu luonnistuvan, hanki apteekista niin sanottua lääkekuitua. Reseptittä saatavat lääkekuituvalmisteet tepsivät muun muassa kovaan vatsaan turpoamalla paksusuolessa ja pehmentämällä ulostetta.

Apteekin kuituvalmisteissa on sekin etu, että niissä on tarkat annosteluohjeet. Siten vältyt heittelehtivältä kuidunsaannilta.

8. Auttaisivatko probiootit ärtyvään suoleen?

Suoliston hyvinvointia tukevat probiootit, kuten maitohappobakteereita sisältävät elintarvikkeet, saattavat joissakin tapauksissa tuoda apua ärtyvän suolen oireisiin, etenkin turvotukseen.

Probiootit eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, eivätkä kaikki ärtyvää suolta potevat saa niistä apua. Kokeilla niitä toki voi.

9. Turvotus masentaa, sillä syötyäni alan paisua kuin pumpattava pyöränrengas. Mikä tepsisi?

Oletkohan varmasti testannut huolella, mitkä ruuat sinulle sopivat ja mitkä eivät? Teepä vielä reissu kauppaan ja katso valikoimaa uusin silmin: ostaisitko kauraleipää ja hedelmäksi kiiviä?

Oireita aiheuttavien ruokien välttelyäkään ei kannata jatkaa loputtomiin. Kokeile, mitä tapahtuu, jos syöt turvottavaa lempilimppuasi vain puolikkaan siivun iltapalalla.

Vatsaa ärsyttämättömien ainesten lisääminen ruokavalioon on helpompaa kuin uskotkaan. Voit kenties sietää esimerkiksi kypsäksi keitettyjä kasviksia ja erilaisia siemenrouheita, vaikka et kestäisi raakoja vihanneksia tai useimpia leipälaatuja.

Kiinnostava artikkeli: Stressi kuriin Fodmap-ruokavaliolla – "lääkäri kehotti kokeilemaan"

10. Miten rauhoittaisin ruokailuhetken?

Opettele syömään kiireettä ja pureskele jokainen suupala hienoksi ennen kuin nielaiset. Yhtä tärkeää ärtyvälle vatsalle ovat säännöllinen ruokailu ja maltilliset annoskoot. Syö aamiainen, lounas, päivällinen sekä väli- ja iltapala ajallaan kolmen, neljän tunnin välein.

Asiantuntijoina gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HYKSistä ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen Aava Gastrolääkäreistä.

Vierailija

Näin tunnistat ärtyneen suolen ja elät sen kanssa – 10 kysymystä

Kyllä syömistä voi säädellä. Kun katukuvaa katselee, huomaa, että niin ei tapahdu. Ja tämä kansa on aina vaan sairaampi. Syystä että elintaso on tuonut runsaat rasvaiset ja sokeriset herkut kaikkien saatavaksi ja niillä mässäillään itsensä sohvaperunoiksi. Sitten jossain vaiheessa mennään lääkäriin kun on paha olla, piertää, ummettaa, kivistää ja pakottaa. Itseaiheutettua vaivaa ahneuden synnin kera. Mahalaukkuun ei paljoa kerralla mahtuisi, mutta kun sitä aikoja liian suurilla annoksilla...
Lue kommentti
Vierailija

Näin tunnistat ärtyneen suolen ja elät sen kanssa – 10 kysymystä

Ärtyvä suoli on nimenomaan oireyhtymä,johon psyyke vaikuttaa todella voimakkaasti. Jokainen luopuu, tai ainakin vähentää automaattisesti ruoka-aineita,jotka aiheuttavat huonoa oloa tai epämukavuutta, mutta mieli onkin konstikkaampi hoitaa. Lähes 40 vuotta vaikean ärtyvän suolen kanssa eläneenä pidän itseäni aika hyvänä asiantuntijana tuon viheliäisen seuralaisen suhteen. Vaikket olisi koskaan potenut vatsaasi ja söisit samaa,hyvin aina sopinutta ruokaa,voi kova stressi laukaista oireet...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju