"Usein sanotaan, ettei kilpikonnalla ole aivoja, mutta on sillä." Tätä mieltä on vahvasti psykoterapeutti Jari Salmela.

Hevosia, koiria, alpakoita, kissoja. Eläimiä käytetään Suomessa  terapia- ja kuntoutustyössä yhä enemmän.

Psykoterapeutti Jari Salmela on kokeillut vähän harvinaisempiakin terapiakavereita. Kesäisin terapiaseurana ovat olleet muun muassa kanat.

– Kanojen vuorovaikutusta seuraamalla voi peilata vaikkapa omaa käyttäytymistään. Olenkin kurssilaisten kanssa muun muassa ensin tarkkaillut kanalan arkea ja sitten olemme maalannet tuntemuksia paperille, Salmela kertoo.

Kilpikonnaan voi keskittyä

Kanojen lisäksi Jari Salmela on käyttänyt terapiatyössä apuna myös 25-vuotiasta kilpikonnaansa Marsalkkaa.

– Usein sanotaan, ettei kilpikonnalla ole aivoja, mutta on sillä. Kilpikonna tunnistaa ihmisiä ja osoittaa myös herkästi kenestä se pitää.

Marsalkka on osallistunut terapiatyöhön erityisesti lasten kanssa. 

– Sitä hoidetaan, suihkutellaan, sen tekemisiä seuraillaan ja siitä tarinoidaan. Kun eläimestä opettelee pitämään huolta, samalla tulee väkisinkin vähän tutkiskeltua omaakin hyvinvointia. Pienet lapset myös selvästi rauhoittuvat eläimen läsnäolosta, keskittyminen on suorastaan intensiivistä.

Porosta terapia-apua

Viime talvena Jari Salmela kävi asiakkaansa kanssa tutustumassa, olisiko pohjoisen poroista apua terapiatyöhön.

 – Ne tuntuivat toimivat oikein hyvin. Paikalla oli tietysti aina poroisäntä neuvomassa ja vastaamassa turvallisuudesta, minä terapeutin roolissa ja asiakas. Syötimme ja hoidimme poroja, otimme siis kontaktia ja tarkkailimme niiden käytöstä.

Nykyään varsinaisen terapeutin vastaanottojen sijaan Jari Salmelan työ on toisten kouluttamista. Hän myös kouluttaa eläinavusteista terapiatyötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

– Mitä enemmän ihminen vieraantuu alkuperäisestä luonnosta, sitä tarpeellisemmalta tuntuu tutkia eläimiä ja niiden käytöstä. Siksi niiden käyttö terapiatyössä on äärimmäisen luontevaa.

Karvaista terapiaa

Suomessa on tarjolla monenlaisia eläinavusteisia työskentelymuotoja.
Eläinavusteinen toiminta on yleensä vapaaehtoistoimintaa. Se ei ole tavoitteellista toimintaa, mutta eläimen pitää olla tehtäväänsä spveltuva.
Eläinavusteinen terapia on tavoitteellista toimintaa, ja eläin on osa hoito- ja kuntoutusprosessia. Eläimen ohjaaja on terveyden- tai sosiaalihuoltoalan tai kasvatuksen asiantuntija.
Eläiavusteinen opetus voi olla toimintaa tai tai terapiaa esimerkiksi koulussa.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju