Personal trainer auttaa liikkumaan turvallisestija löytämään kadonneen treenimotivaation. Iän karttuessa ammattilaisen apu on yhä tärkeämpää.

1. Mitä personal trainer tekee?

Nimensä mukaisesti hän on henkilökohtainen valmentaja. Ennen harjoittelun aloittamista hän tekee perusteellisen alkuhaastattelun ja kuntotestit ja laatii kuntosuunnitelman, jossa on otettu huomioon asiakkaan tavoitteet, mahdolliset liikuntarajoitteet, sairaudet ja lääkitykset.

2. Mitä annettavaa PT:llä on yli viisikymppiselle?

Ikääntyvä keho janoaa liikettä, mutta myös loukkaantumisriski on suurempi. Personal trainer eli PT auttaa liikkumaan täsmällisesti ja turvallisesti.

Varsinkin kuntosalilla tottumaton tai tietämätön voi tehdä keholleen hallaa. Selkävaivainen saattaa esimerkiksi harjoitella selänojennuspenkissä painojen kanssa ymmärtämättä, että liike lisää painetta lannerankaan, tai hän saattaa käyttää jalkaprässiä polvia ja selkää kuormittavalla tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Valmentaja auttaa myös annostelemaan liikunnan oikein. Moni keski-iässä liikunnasta innostuva ei hahmota, miten hitaasti keho palautuu. Urheilumuistot mielessä pusketaan liikaa tai lähdetään kahvakuula- tai crossfit-treeneihin. Loukkaantumisia sattuu, tai vähintäänkin treeni-into lopahtaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Osaako personal trainer neuvoa esimerkiksi nivelrikkoa sairastavaa?

Koulutettu PT osaa ottaa huomioon erityisryhmien tarpeet. Nivelrikon hoidossa liike on paras lääke. Joillekin voi tulla yllätyksenä, että esimerkiksi polvi- tai lonkkaleikkaukseen pääsy voidaan evätä, ellei lihaskunto ole riittävän hyvä. Nivelen korjaamisesta ei ole hyötyä, jos sitä tukevat lihakset ovat surkastuneet.

Ihmisluonto on sellainen, että se alkaa helposti kartella epämukavia asioita ja varsinkin kivun pelko voi tuntua halvaannuttavalta. Valmentaja kannustaa lempeästi tekemään epämiellyttäviäkin harjoituksia, mikä on tärkeää erityisesti kuntoutuksessa. Ammattilainen tuntee myös kehon toimintakykyä ylläpitävät toiminnalliset harjoitteet. Iäkkään asiakkaan kanssa voidaan harjoitella esimerkiksi lattialta ylös nousua.

Iäkkäämmän valmentajan ohjauksessa voi olla kotoisampi ja turvallisempi olo.

4. Saako häneltä apua laihdutukseen?

Valmentajalta saa ateriarytmiin, lautasmalliin ja annoskokoihin liittyvää yleistä ohjausta ja hän voi tarkistaa, että proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan suhde on suurin piirtein hyvä. Kun perusasiat ovat kunnossa, myös paino putoaa.

Personal trainer ei saa antaa yksityiskohtaista ravintoneuvontaa, sillä se kuuluu lain mukaan ravitsemusterapeutille. Ammattitaitoinen treenari ei tuputa omia dieettejään tai edustamiaan lisäravinteita, eikä suosittele joidenkin ruoka-aineiden jättämistä kokonaan pois.

5. Ovatko valmentajat nuoria? Miten löydän kypsemmän trainerin?

Nelikymppinen valmentaja on helppo löytää, ja tarvittaessa sitäkin "aikuisempi". Käytä Googlea ja kysele tuttujen suosituksia. Iäkkäämmän valmentajan ohjauksessa voi olla kotoisampi ja turvallisempi olo. Nuori ja timmi, aina hyvässä kunnossa ollut treenari ei välttämättä osaa asettua huonokuntoisen tai kankean asemaan.

Vähän vanhempi valmentaja tietää omakohtaisesti miltä ikääntyminen tuntuu ja hänellä on todennäköisesti omaa kokemusta loukkaantumisista ja niistä kuntoutumisesta. Elämänkokemus auttaa ymmärtämään asiakkaan elämäntilannetta. Monilla asiakkailla on paljon tietoa, mutta he tarvitsevat apua tiedon soveltamiseen omaan elämäntilanteeseen sopivaksi.

Selvitä valmentajan taustat ennen palkkaamista.

Liikunta-alalla riittää töitä tulevaisuudessakin nimenomaan aktiivisten seniori-ikäisten ansiosta. Yhä useampi seniori käyttää personal trainerin palveluja, ja myös valmentajien erityisosaaminen lisääntyy.

6. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun valitsen PT:tä?

Selvitä valmentajan taustat ennen palkkaamista. Koulutus on kirjavaa ja kuka tahansa voi kutsua itseään PT:ksi. Joku on käynyt viikonlopun saliohjaajakurssin, toinen taas kattavan, usean vuoden koulutuksen. Monella on liikunnanohjaajan, liikuntaneuvojan, hierojan tai fysioterapeutin koulutus.

PT:llä voi myös olla liikuntatieteiden yliopisto-opintoja. Erikoisosaamista voi löytyä vaikkapa pilateksesta tai kestävyysharjoittelusta.

7. Onko henkilökemioilla merkitystä?

On hyvä tavata useampi valmentajakandidaatti ja haastatella heitä rohkeasti ennen päätöksen tekemistä. Jos sinulla on selkäongelmia, nivelvaivoja tai jokin liikkumista vaikeuttava perussairaus, kysy, onko valmentajalla kokemusta saman tyyppisistä asiakkaista ja millaisia tuloksia hän on heidän kanssaan saanut.

On tärkeää, että treenarin kanssa tulee hyvin juttuun. Mieti valmiiksi, arvostatko tiukkaa sparraajaa, tutkijatyyppiä vai lämminhenkistä, kaikkien kanssa toimeen tulevaa treenikaveria. Omaa terveyttä koskevat asiat voivat olla arkaluontoisia, joten molemminpuolinen luottamus on tärkeää. Se takaa myös paremmat tulokset.

Ennen harjoittelun aloittamista allekirjoitetaan valmennussopimus. Mahdollisissa loukkaantumisissa vastuun kantaa yleensä asiakas.

Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ylläpitää netissä hakemistoa, josta löytyy 140 auktorisoidun personal trainerintiedot. APT-tunnus takaa, että valmentaja on saanut laadukkaan, monipuolisen koulutuksen. Laadun takaavat myös kansainvälisten liikuntajärjestöjen myöntämät FISAF- ja EuropeActive-tunnukset.

8. Mitä palvelu maksaa?

Yksityisten palveluntarjoajien valmennus maksaa noin 100 euroa per treenikerta. Liikuntakeskuksissa kertahinta on 80-100 euroa ja 10 kerran paketti maksaa 600-850 euroa.

Mitä pidemmäksi ajaksi sitoutuu, sitä edullisemmaksi harjoittelu tulee. Pidempi, 3-6 kuukauden sitoutuminen tuo parhaat tulokset varsinkin isoa elämänmuutosta tavoiteltaessa, mutta jo muutama tapaaminen voi auttaa liikuntaharrastuksen alkuun.

9. Kannattaisiko minun kokeilla edullista verkkovalmennusta ?

Verkkovalmennuksia voi saada muutamalla kympillä, mutta ne eivät sisällä henkilökohtaista valmennusta. Niissä ei yleensä oteta huomioon eri ikäryhmien tarpeita, eli 20- ja 60-vuotiaan ohjelmissa on samat maastavedot ja raejuustot. Nettivalmennus ei ole turvallinen tapa aloittaa liikuntaharrastusta.

Miten löydän motivaation liikuntaan?

Urheilu- ja liikuntapsykologi Päivi Frantsin vinkit:

  1. Valitse helppo. Madalla kynnystä ja kokeile lajia, jota on helppo harrastaa. Kävelemään ja pyöräilemään pääsee vaivattomasti heti pihasta.
  2. Pienet askeleet. Puolen kilometrin lenkki tai puolen tunnin piipahdus kuntosalilla riittää. Kun liikunnan saa aloitettua, se alkaa tuottaa mielihyvää ja kutsua puoleensa. Tällöin harjoittelun vaativuutta ja kestoa lisää mielellään.
  3. Palaa nuoruuteen. Mikä oli nuorempana lempilajisi? Esimerkiksi telinevoimistelussa, taitoluistelussa tai triathlonissa on tarjolla myös aikuisten ryhmiä.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2017.

Sisältö jatkuu mainoksen alla