Nämä ruuat kuluttavat hampaita

Kasvispainotteinen ruokavalio voi kuulemma olla haitallinen hampaille. Onko se totta?

Kasvispainotteinen ruoka on tutkitusti terveellistä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten hapan tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio on. Happamuus liuottaa salakavalasti hampaiden kiillettä eli aiheuttaa hammaseroosiota.

Varsinkin tuoremehut ja kasviksista puristetut mehut syövyttävät kiillettä. Mehuja nauttiessa happamuus korostuu, sillä juomia ei tarvitse pureskella. Ruokien pureskelu erittää sylkeä, mikä on tärkeää hampaiden suojelemiseksi ja happojen neutraloimiseksi.

Varsinkin tuoremehut ja kasviksista puristetut mehut syövyttävät kiillettä.

Sitruunamehu ja etikka ovat erittäin haitallisia hampaille. Siksi joidenkin terveysharrastajien tapa aloittaa aamunsa juomalla lasillinen sitruunavettä tai omenaviinietikkavettä tekee hampaille hallaa.

Miten marjojen syönti ja mehujen juonti sitten onnistuvat?

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja kannattaa edelleen syödä runsaasti, mutta fiksusti. Tärkein niksi on, että maitotuotteiden sisältämä kalsium neutraloi ruuan happoja. Siksi marjat kannattaa syödä jugurtin tai maidon kanssa. Samoin marjasmoothiet on hyvä tehdä maitopohjaisina. Soija- tai kauramaitokin käyvät, sillä kasvimaitoihin on lisätty kalsiumia. Aterian lopuksi voi juoda lasin maitoa, syödä ranskalaisittain viipaleen juustoa hitaasti pureskellen tai rouskutella pähkinöitä. Useissa pähkinöissä on hampaiden rakennusaineita eli kalsiumia ja fostaattia. Pähkinöiden pureskelu myös lisää syljeneritystä.

Marjat kannattaa syödä jugurtin tai maidon kanssa.

Jos tuore- tai kasvismehuja haluaa juoda, se kannattaa tehdä aterian yhteydessä. Silloin se menee saman happohyökkäyksen piikkiin. Myös pillillä juominen voi auttaa. Jos hampaissa on jo eroosion merkkejä, sitruuna, etikka ja raakamehut kannattaa jättää pois.

Ymmärrän reikiintymisen, mutta mitä eroosio oikein tarkoittaa?

Hammaseroosiolla tarkoitetaan happaman aiheuttamaa hampaan kovakudoksen eli kiilteen liukenemista. Suurin eroosion aiheuttaja on hapan ruokavalio, mutta myös esimerkiksi refluksitauti tai oksentelu sulattavat kiillettä, kun hapanta mahansisältöä pääsee suuhun. Eroosio on siis hampaan kemiallista kulumista. Hampaiden reikiintyminen puolestaan vaatii aina bakteerialtistuksen.

Kun hampaat alkavat vihloa tai lohkeilla, rappeutuminen on jo aika pitkällä.

Hammaseroosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosikymmenen aikana, ja jopa 20 prosentilla aikuisista on hampaissaan selkeitä eroosion merkkejä. Salakavala eroosio on pitkään oireeton. Kun hampaat alkavat vihloa tai lohkeilla, rappeutuminen on jo aika pitkällä. Kiille himmenee, ja hampaat näyttävät keltaisemmilta hammasluun kuultaessa kiilteen läpi. Kuluneita hampaita on vaikea paikata, ja hampaiden kuluessa riittävästi koko purenta voi romahtaa. Kuiva suu lisää eroosioriskiä.

Pahimpia hampaiden syövyttäjiä ovat nuorison suosimat energiajuomat sekä aktiiviliikkujien käyttämät urheilujuomat. 

Puolukka kuulemma vähentää reikiintymistä. Eikö sen happamuus haittaakaan?

Tuoreessa suomalaistutkimuksissa on todettu, että puolukka voi kohentaa suun terveyttä. Puolukkasuuvesi vähensi tulehdusta ja tasapainotti suun mikrobistoa, eli suuvedestä saattaisi olla apua suusairauksien ja jopa suusyövän ehkäisyssä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin vielä alustavia.

Suuvedessä puolukasta on poistettu sokeria ja tiivistetty sen hyödyllisiä yhdisteitä. Puolukka ei sellaisenaan ole hammasystävällinen. Se on karpalon tapaan hyvin hapan ja syövyttää kiillettä.

Mitkä muut ruoka-aineet ovat haitallisia hampaille?

Hampaat kärsivät tahmeista sokeripitoisista tuotteista, jotka viipyvät suussa pitkään. Tällaisia ovat esimerkiksi sipsit, naksut, murot, makeat leivonnaiset, makeiset, rusinat ja kuivatut hedelmät. Ne jämähtävät hampaiden pinnoille ja hammasväleihin eivätkä huuhtoudu edes syljen mukana pois.

Hampaat kärsivät sokeripitoisista tuotteista, jotka viipyvät suussa pitkään.

Monet hiilihydraatit muuttuvat hajotessaan sokeriksi. Varsinkin hampaisiin tarttunut "höttöhiilari" käyttäytyy sokerin tavoin aiheuttaen tulehdusta ja reikiintymistä.

Miten kannattaa syödä, jotta myös hampaat voivat hyvin?

Aina kun syö jotain, hampaisiin kohdistuu happohyökkäys. Siksi jatkuvaa napostelua kannattaa välttää ja syömiset olisi hyvä rajoittaa 5-6 kertaan päivässä. Tauot ovat tärkeitä, jotta hampaat saisivat levätä vähintään kaksi tuntia. Tämä aika tarvitaan, jotta syljen sisältämät kalsium, fosfaatti ja fluori pääsevät korjaamaan happojen vaikutuksia. Siksi makeat herkut kannattaa syödä jälkiruokana aterioiden yhteydessä, ei erillisinä välipaloina.

Aterioiden välillä paras janojuoma on maito tai vesi. Hampaat kärsivät, jos mehuja, smoothieta ja virvoitusjuomia tai alkoholipitoisia juomia lipitellään pitkin päivää. Kivennäisvesien hiilihappo ei ole haitallista, mutta sitruunahapolla maustettuja vissyjä ja muita makuvesiä kannattaa välttää.

Asiantuntijana erikoishammaslääkäri Jaana Helenius-Hietala / HUS.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 17/20.