Suu muuttuu iän myötä, ja silloin myös hoitorutiineja on laitettava uusiksi. Tiesitkö, että hampaiden harjausaika olisi hyvä tuplata neljään minuuttiin?

1. Hampaani ovat alkaneet reikiintyä, vaikka olen aina pitänyt niistä hyvää huolta. Missä syy?

Monelle voi olla yllätys, että aiemmin hyväkuntoiset hampaat reikiintyvät iän myötä helpommin. Tavallisimmat syyt ovat liian sokeripitoinen ruokavalio ja suun puhdistusrutiinien puutteet. Myös vanhojen paikkojen saumoihin tulee aiempaa helpommin reikiä.

Yksi syy reikiintymiseen voi olla ikenien vetäytyminen, joka voi johtua harjaamisen aiheuttamista vaurioista tai hampaiden kiinnityskudossairaudesta. Vetäytyneen ikenen alta paljastuu hammasjuuren pintaa, jossa ei ole kiilteen suojaa. Juuren pintaan ja ientaskuun kertyy muita alueita helpommin reikiintymistä aiheuttavaa plakkia.

2. Joillakin hampaat lohkeilevat herkästi. Miksi?

Elämän varrella kertyneet hammasvaivat alkavat kasaantua vanhemmiten. Mitä enemmän hampaita on jouduttu lapsesta asti paikkaamaan ja niiden paikkoja uusimaan, sitä heikommat hampaat ovat. Hammaspaikan uusiminen vähentää aina tervettä hammaskudosta.

Paikalla on myös tietty käyttöikä: 1970–80-luvuilla tehdyt paikat alkavat tulla tiensä päähän. Myös tehdyt juurihoidot haurastuttavat hampaita vuosien myötä.

3. Mitä muutoksia suussa tapahtuu iän myötä?

Monella suu kuivuu. Usein siihen vaikuttavat vanhemmiten yleistyvät lääkitykset. Yksikin uusi lääke voi kuivattaa suuta merkittävästi. Suun kuivuus lisää niin reikiintymistä kuin suun haavaumia.

65-vuotiaasta eteenpäin suun limakalvot saattavat ohentua, ja ne myös ärtyvät silloin aiempaa helpommin. Syljen eritys heikkenee ja siksi suun bakteerimassaa kertyy hampaiden pinnoille.

Runsas reikiintyminen ei ole vain lasten ongelma. Reiät ja hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat kaikkein yleisimpiä Suomessa yli 75-vuotiailla. Viimeistään 55-vuotiaana suusta kannattaa ryhtyä pitämään hyvää huolta, jotta voi välttää myöhemmin uhkaavia sairauksia.

4. Miten elintavat vaikuttavat suun terveyteen?

Tutkimusten mukaan eläkkeelle jääminen on usein taitekohta, jossa elintavat muuttuvat suun terveyttä heikentäviksi. Ollaan aikaisempaa enemmän kotona, ruokailurytmi muuttuu epäsäännölliseksi, napostellaan sitä sun tätä pitkin päivää. Normaalilla syljenerityksellä hampaat kestävät korkeintaan 5–6 happohyökkäystä päivässä, kuivasuisella vielä vähemmän. Moni myös jättää aamuiset hammaspesut väliin, jos aamulla ei tarvitse lähteä mihinkään. Nämä muutokset lisäävät suun sairauksien riskiä.

5. Miten suu pitäisi puhdistaa päivittäin?

Tärkeintä on huolellisuus. Hampaat pestään kaksi kertaa päivässä, aamulla mieluiten ennen aamiaista ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Jos hampaisiin on tehty vuosien varrella paljon korjaavia hoitoja, yli 55-vuotiailla kahden minuutin harjaus ei riitä, vaan aika pitää jopa tuplata. Erityisesti ienrajat kannattaa puhdistaa kunnolla. Harjauksen lisäksi hammasvälit pitäisi puhdistaa erikseen kerran päivässä. Puhdistustekniikkaa kannattaa käydä opettelemassa suuhygienistillä.

6. Miten suun terveyttä voi edistää?

Välttämällä napostelua aterioiden välillä ja vähentämällä sokerin syömistä. Sokeri lisää reikiintymistä aiheuttavia bakteereja. Jos bakteeriplakki lisääntyy, myös ikenien kunto huononee.

Kuiva suu kannattaa hoitaa, koska kuivassa suussa bakteerimassa tekee enemmän tuhoja hampaille kuin sopivan kosteassa suussa. Myös haavaumat lisääntyvät.

Paljon pureskelua vaativa ravinto ja runsas veden juominen lisäävät syljen eritystä. Suun limakalvojen ärsyyntymistä voi ehkäistä välttämällä niitä ruokia ja juomia, jotka kirvelevät suuta. Myös hammastahnan saippua-ainesosat, erityisesti natriumlauryylisulfaatti, ärsyttävät usein limakalvoja.

7. Mitä suunhoitotuotteita kannattaa käyttää?

Hammasharja on tärkein, ja sähköhammasharja on käsiharjaa tehokkaampi. Hammasvälien puhdistamiseen suositellaan ensisijaisesti hammasväliharjaa. Joskus eri väleihin tarvitaan useampi erilainen väline: yhteen hammasväliin väliharja, toiseen pulloharjan näköinen harjatikku ja kolmanteen hammaslanka. Suuvesi ei korvaa mekaanista puhdistusta. Kuivan suun hoitoon voi kokeilla apteekin hoitotuotteita.

8. Periytyvätkö huonot hampaat?

Perinnöllisillä tekijöillä on vain vähän merkitystä. Syljen määrä ja syljessä olevien suojaavien tekijöiden laatu periytyy, ja osittain myös hammasluun koostumus. Eniten hampaiden kuntoon vaikuttavat kuitenkin syömis- ja juomistottumukset.

9. Miksi joillekin tulee hammaskiveä helpommin kuin toisille?

Jostain syystä toisilla on siihen taipumusta. Joskus hammaskiveä kertyy enemmän ienvetäytymien vuoksi. Jos hampaan pinnan pitää puhtaana, hammaskiveä ei kerry. Toisille puhtaanapito on vaikeaa. Hammaskivi on tärkeää poistattaa, koska hoitamattomana se voi johtaa hampaiden kiinnityskudoksia tuhoaviin sairauksiin.

10. Miten usein pitäisi käydä hammaslääkärissä?

Jos on aloittamassa uutta lääkitystä tai on menossa leikkaukseen, joka edellyttää suun infektioiden hoitoa, hampaat tulisi tutkituttaa erikseen. Yli 60-vuotiaana on hyvä käydä hammaslääkärillä kerran vuodessa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa esimerkiksi reikä havaitaan, sitä paremmin hoito onnistuu tai sitä pienemmällä operaatiolla selviää.

Kuudenkympin lähestyessä kannattaisi harkita perusteellista suun ja hampaiden tutkimusta, jossa tarkistetaan myös hampaiden kiinnityskudosten ja ientaskujen tila. Tällaisella tutkimuksella voidaan parhaassa tapauksessa ehkäistä ennalta tulevat isot hammasongelmat ja -remontit. Röntgentutkimuksessa havaitaan myös piilevät ja oireettomat suun tulehdukset, jotka vaikuttavat yleisterveyteen.

11. Miksi lääkäri joskus poistaa hampaan paikkaamisen sijaan?

Useimmiten hammas pyritään säästämään. Jos hammaslääkäri suosittelee hampaan poistoa, siihen on vahva syy. Tulehtunutta hammasta ei aina voida pelastaa millään hoidolla. Joskus poiston syynä voi olla nopealla aikataululla tulossa oleva leikkaus tai joku muu lääketieteellinen hoito. Poistetun hampaan tilalle voidaan laittaa implantti, irtoproteesi tai silta. Usein hammasrivistön viimeisten hampaiden kohdalla korvaaminen ei ole tarpeen.

Asiantuntijoina lääkäri, erikoishammaslääkäri ja suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula, Terveystalo ja erikoishammaslääkäri, HLT, Annamari Nihtilä, Itä-Suomen yliopisto.

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 7/2018.

Näin suu pysyy terveenä

 

vähennä makeaa

Myös sokerittomat mehut voivat olla haitallisia, koska ne liuottavat hampaan pintaa. Jos suu kuivuu, käytä kostuttamiseen vain hanavettä. Keskitä herkut aterioille.

 

uusi rutiinit

Iän karttuessa suun puhdistukseen on hyvä käyttää enemmän aikaa ja vaivaa. Hanki sähköhammasharja ja puhdista hammasvälit kerran päivässä. Pyydä neuvoja oikeaoppiseen puhdistukseen suuhygienistiltä.

 

hoida kuiva suu

Kosteuta suuta pureskelemalla riittävästi ja juomalla vettä 1,5–2 litraa päivässä. Jos jokin lääke kuivattaa suuta, kysy lääkäriltäsi, voiko lääkkeen vaihtaa vähemmän suuta kuivattavaan.

Vierailija

Näin ikääntyminen vaikuttaa hampaisiin – tuplaa harjausaika neljään minuuttiin

Marios kirjoitti: Jaa onko sekin muuttunut kun minulle aina sanottu,että kun tulee ikää lisää niin hampaat ei enään reikiinyy niin kuin nuorempana eiköhän suurin syy kaikenikäisillä huono suu hygienia näkee hirvreitä suita kun asiakaspalvelussa Väitteessä on vinha perä siinä mielessä, että nykyisten vanhusten, 30 - 40 - 50 luvuilla syntyneiden hampaat ovat suuresti paikatut. Paikkaan ei tule reikiä. Sitä varsinaista hammasta, johon reikä voisi tulla, on hyvin vähän jäljellä. Iäkkäät joutuvatkin...
Lue kommentti

Helsinkiläinen Pike Epstein, 61, löysi vesijuoksun vajaat kymmenen vuotta sitten. Hän on polkenut altaaseen niin ylimääräisiä kiloja kuin työuupumustakin.

Pike Epstein, 61:

Ikävuosien kertyessä paino alkoi hiljalleen nousta. Etsin pitkään sopivaa liikuntalajia, jolla saisin pidettyä kilot kurissa. Olen kova innostumaan, mutta intoni myös lopahtaa helposti kesken. Kokeilin joogat, pyöräilyt ja kuntosalit, mutta ne jäivät aika nopeasti.

Kymmenisen vuotta sitten huomasin lehdissä juttuja vesijuoksusta. Parisen vuotta meni ihmetellessä ennen kuin päätin kokeilla lajia yhdessä työkaverini kanssa, jolla on samanlaisia ongelmia kuin minullakin.

”Emme käyneet kursseja. Menimme altaaseen ja katsoimme toisista mallia.”

Aiemmin kävin uimassa, mutta sain siinä niskani kipeäksi, sillä en jaksanut uida pitkään oikealla tekniikalla. Rintauinnissa pää kenottaa huonossa asennossa, jos ei sitä laita vetojen välissä veteen.

Emme käyneet mitään kursseja, vaan menimme altaaseen ja katsoimme toisista vähän mallia. Nykyään minulla on perustekniikka hyvin hallussa.

Luovaa läiskintää

Minulle vesijuoksussa tärkeintä on kaverin kanssa liikkuminen. En ole mikään joukkuelajien ystävä, mutta yksinään ei tule niin helposti lähdettyä liikkeelle. Kun kaverin kanssa on sovittu treeniaika, on pakko mennä. Altaassa liikumme rinnakkain ja puhumme päivän päällimmäiset.

Vaikka ennen treenejä olisin kuinka väsynyt, oloni on niiden jälkeen pirteä. Jos takana on pitempi jakso, jonka aikana olen käynyt altaassa monta kertaa viikossa, oikein tunnen miten endorfiinit lähtevät liikkeelle.

”Vesijuoksussa voi toteuttaa luovuuttaan.”

Olen joskus käynyt yksinkin juoksemassa, mutta se on älyttömän tylsää. Silloin ei auta kuin yrittää puolen altaanmitan välein keksiä uusia liikkeitä, joilla pitää mielenkiinto yllä. Pidän muutenkin siitä, että vesijuoksussa voi toteuttaa luovuuttaan. Välillä loikin pitkiä askelia tai vaihtelen käsien liikkeitä, mitä milloinkin.

Töppöset kelluttavat

Aluksi juoksin altaassa vyön kanssa. Nykyään käytän sen sijaan kelluttavia töppösiä. Olen lukenut, että niiden avulla saa paremman tuntuman keskivartalon lihaksiin. Lisäksi töppöset lisäävät veden vastusta ja tuovat jalkojen liikkeisiin lisää tehoa. Hanskoja olen kokeillut, mutta niistä en niin innostunut.

Ilman välineitäkin voi vesijuosta. Teen sitä etenkin etelänlomilla suolaisessa merivedessä, joka kelluttaa hyvin.

Pike ei käytä juoksuvyötä, vaan juoksutöppösiä.
Pike ei käytä juoksuvyötä, vaan juoksutöppösiä.

Tavallinen juoksu kiellettiin minulta jo parikymmentä vuotta sitten, kun polveni meni toistuvasti sijoiltaan. Altaassa polvi on haitannut vain satunnaisesti.

”Altaassa vahvistuu myös pää.”

Kuntoni pysyy yllä, jos pääsen pari kertaa viikossa vesijuoksemaan. Jos harjoituskertoja on kolme tai vaikka neljäkin viikossa, huomaa aika nopeasti, miten lihakset alkavat kiinteytyä.

Painonikin on laskenut vesijuoksun ansiosta, varsinkin kun yhdistin siihen ruokavalion, jossa syödään usein mutta pieniä annoksia. Mitään huikeaa pudotusta ei ole tullut, mutta viitisen kiloa on lähtenyt. Vaa'an numeroita enemmän kiinnitän huomiota olooni. Se on nykyään paljon parempi kuin ennen vesijuoksun aloittamista. Lihaskuntokin on selvästi parantunut.

Kärsin puolitoista vuotta sitten työuupumuksesta ja olin kuukauden verran sairauslomalla. Sen aikana jaksoin onneksi käydä vesijuoksemassa, parhaimmillaan viisikin kertaa viikossa. Altaassa vahvistuivat sekä pää että kroppa.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 6/2017.

Poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen tietää, että kun suru tulee yllättäen, sureva ei tarvitse puhujaa, vaan vierelläkulkijan.

Poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen oli lähes 20 vuoden ajan Suomen ainoa poliisipastori. Työ vei hänet läheisensä menettäneiden luo esimerkiksi Myyrmannin pommi-iskun, Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien ja Turun puukotusten katastrofeissa. Caritan työhön kuului suruviestin vieminen omaisille sekä tapahtumien kommentoiminen mediassa.

Surun parissa työskentelevä Carita tietää, että pelko menetystä ja kuolemaa kohtaan istuu syvällä ihmisissä.

– Kukaan meistä ei kuitenkaan voi suojata itseään menettämiseltä. Surun sureminen ja heikkous opettavat meitä vahvemmiksi, hän sanoo.

– On hieno teko, jos uskallat istua surevan vieressä ja antaa hänen surra. Ilman selittelyjä, vertailuja omaan elämääsi tai lohduttamista. 

Caritan mielestä kannattaa muistaa, että toinen ihminen tulee kuulluksi ainoastaan hiljaisuudessa.

– Kysy itseltäsi, voitko olla kauheassa elämäntilanteessa edes tunnin vain läsnä. Toisen tuki korvaamattoman tärkeää surun hetkellä.

Aloita surevan lohduttaminen näillä keinoilla:

  1. Tarjoa tukea ja läsnäoloa. Joskus voi käydä niin, että sureva ei kykene ottamaan vastaan tarjottua tukea. Tarjoa sitä kuitenkin uudestaan ja kerro, että haluat kuunnella. 
  2. Muista, että jokaisen reaktiot ovat oikeita. Hyväksy myös voimakkaat tunneilmaisut. Muistuta, että pelottavatkin ja vierailta tuntuvat reaktiot ovat normaaleja. Rohkaise toista ilmaisemaan tunteensa. 
  3. Sureva ei tarvitse sääliä. Ilmaise myötätuntoasi olemalla oma itsesi ja omalla tavallasi. 
  4. Hyväksy se, että et voi selittää tapahtunutta pois. Anna surevalle mahdollisuus puhua menetyksestä ja anna tilaa myös muistelemiselle. Muista, että puhuminen auttaa. Älä neuvo surevaa siitä, miten jatkaa tästä eteenpäin. Jos sureva neuvoja pyytää, voit ehdottaa jotain.
  5. Anna surevalle aikaasi, mutta lupaa vain sen verran kuin jaksat antaa. Voit auttaa arkisissa asioissa: ruoanlaitossa tai kaupassa käymisessä. Voitte tehdä yhdessä vaikka kävelylenkkejä, koska liikkuminen tekee hyvää. Rohkaise surevaa tekemään tavallisia asioita sitten, kun hän siihen pystyy. 
  6. Vältä puhumasta omista menetyksistäsi.
  7. Toipuminen surusta kestää pitkään – ole siis valmiina tarjoamaan tukea vielä myöhemminkin.
  8. Jokaisella on kyky tukea surevaa, se ei vaadi ammattilaista. Parasta tukea on se, että olet aito ja ilmaiset välittäväsi siitä, mitä surevalle kuuluu.
  9. Auta kuitenkin surevaa hakemaan tarvittaessa tukea ja apua myös ammattilaisilta.