Suu muuttuu iän myötä, ja silloin myös hoitorutiineja on laitettava uusiksi. Tiesitkö, että hampaiden harjausaika olisi hyvä tuplata neljään minuuttiin?
1. Hampaani ovat alkaneet reikiintyä, vaikka olen aina pitänyt niistä hyvää huolta. Missä syy?
Monelle voi olla yllätys, että aiemmin hyväkuntoiset hampaat reikiintyvät iän myötä helpommin. Tavallisimmat syyt ovat liian sokeripitoinen ruokavalio ja suun puhdistusrutiinien puutteet. Myös vanhojen paikkojen saumoihin tulee aiempaa helpommin reikiä.
Yksi syy reikiintymiseen voi olla ikenien vetäytyminen, joka voi johtua harjaamisen aiheuttamista vaurioista tai hampaiden kiinnityskudossairaudesta. Vetäytyneen ikenen alta paljastuu hammasjuuren pintaa, jossa ei ole kiilteen suojaa. Juuren pintaan ja ientaskuun kertyy muita alueita helpommin reikiintymistä aiheuttavaa plakkia.
2. Joillakin hampaat lohkeilevat herkästi. Miksi?
Elämän varrella kertyneet hammasvaivat alkavat kasaantua vanhemmiten. Mitä enemmän hampaita on jouduttu lapsesta asti paikkaamaan ja niiden paikkoja uusimaan, sitä heikommat hampaat ovat. Hammaspaikan uusiminen vähentää aina tervettä hammaskudosta.
Paikalla on myös tietty käyttöikä: 1970–80-luvuilla tehdyt paikat alkavat tulla tiensä päähän. Myös tehdyt juurihoidot haurastuttavat hampaita vuosien myötä.
3. Mitä muutoksia suussa tapahtuu iän myötä?
Monella suu kuivuu. Usein siihen vaikuttavat vanhemmiten yleistyvät lääkitykset. Yksikin uusi lääke voi kuivattaa suuta merkittävästi. Suun kuivuus lisää niin reikiintymistä kuin suun haavaumia.
65-vuotiaasta eteenpäin suun limakalvot saattavat ohentua, ja ne myös ärtyvät silloin aiempaa helpommin. Syljen eritys heikkenee ja siksi suun bakteerimassaa kertyy hampaiden pinnoille.
Runsas reikiintyminen ei ole vain lasten ongelma. Reiät ja hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat kaikkein yleisimpiä Suomessa yli 75-vuotiailla. Viimeistään 55-vuotiaana suusta kannattaa ryhtyä pitämään hyvää huolta, jotta voi välttää myöhemmin uhkaavia sairauksia.
4. Miten elintavat vaikuttavat suun terveyteen?
Tutkimusten mukaan eläkkeelle jääminen on usein taitekohta, jossa elintavat muuttuvat suun terveyttä heikentäviksi. Ollaan aikaisempaa enemmän kotona, ruokailurytmi muuttuu epäsäännölliseksi, napostellaan sitä sun tätä pitkin päivää. Normaalilla syljenerityksellä hampaat kestävät korkeintaan 5–6 happohyökkäystä päivässä, kuivasuisella vielä vähemmän. Moni myös jättää aamuiset hammaspesut väliin, jos aamulla ei tarvitse lähteä mihinkään. Nämä muutokset lisäävät suun sairauksien riskiä.
5. Miten suu pitäisi puhdistaa päivittäin?
Tärkeintä on huolellisuus. Hampaat pestään kaksi kertaa päivässä, aamulla mieluiten ennen aamiaista ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Jos hampaisiin on tehty vuosien varrella paljon korjaavia hoitoja, yli 55-vuotiailla kahden minuutin harjaus ei riitä, vaan aika pitää jopa tuplata. Erityisesti ienrajat kannattaa puhdistaa kunnolla. Harjauksen lisäksi hammasvälit pitäisi puhdistaa erikseen kerran päivässä. Puhdistustekniikkaa kannattaa käydä opettelemassa suuhygienistillä.
6. Miten suun terveyttä voi edistää?
Välttämällä napostelua aterioiden välillä ja vähentämällä sokerin syömistä. Sokeri lisää reikiintymistä aiheuttavia bakteereja. Jos bakteeriplakki lisääntyy, myös ikenien kunto huononee.
Kuiva suu kannattaa hoitaa, koska kuivassa suussa bakteerimassa tekee enemmän tuhoja hampaille kuin sopivan kosteassa suussa. Myös haavaumat lisääntyvät.
Paljon pureskelua vaativa ravinto ja runsas veden juominen lisäävät syljen eritystä. Suun limakalvojen ärsyyntymistä voi ehkäistä välttämällä niitä ruokia ja juomia, jotka kirvelevät suuta. Myös hammastahnan saippua-ainesosat, erityisesti natriumlauryylisulfaatti, ärsyttävät usein limakalvoja.
7. Mitä suunhoitotuotteita kannattaa käyttää?
Hammasharja on tärkein, ja sähköhammasharja on käsiharjaa tehokkaampi. Hammasvälien puhdistamiseen suositellaan ensisijaisesti hammasväliharjaa. Joskus eri väleihin tarvitaan useampi erilainen väline: yhteen hammasväliin väliharja, toiseen pulloharjan näköinen harjatikku ja kolmanteen hammaslanka. Suuvesi ei korvaa mekaanista puhdistusta. Kuivan suun hoitoon voi kokeilla apteekin hoitotuotteita.
8. Periytyvätkö huonot hampaat?
Perinnöllisillä tekijöillä on vain vähän merkitystä. Syljen määrä ja syljessä olevien suojaavien tekijöiden laatu periytyy, ja osittain myös hammasluun koostumus. Eniten hampaiden kuntoon vaikuttavat kuitenkin syömis- ja juomistottumukset.
9. Miksi joillekin tulee hammaskiveä helpommin kuin toisille?
Jostain syystä toisilla on siihen taipumusta. Joskus hammaskiveä kertyy enemmän ienvetäytymien vuoksi. Jos hampaan pinnan pitää puhtaana, hammaskiveä ei kerry. Toisille puhtaanapito on vaikeaa. Hammaskivi on tärkeää poistattaa, koska hoitamattomana se voi johtaa hampaiden kiinnityskudoksia tuhoaviin sairauksiin.
10. Miten usein pitäisi käydä hammaslääkärissä?
Jos on aloittamassa uutta lääkitystä tai on menossa leikkaukseen, joka edellyttää suun infektioiden hoitoa, hampaat tulisi tutkituttaa erikseen. Yli 60-vuotiaana on hyvä käydä hammaslääkärillä kerran vuodessa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa esimerkiksi reikä havaitaan, sitä paremmin hoito onnistuu tai sitä pienemmällä operaatiolla selviää.
Kuudenkympin lähestyessä kannattaisi harkita perusteellista suun ja hampaiden tutkimusta, jossa tarkistetaan myös hampaiden kiinnityskudosten ja ientaskujen tila. Tällaisella tutkimuksella voidaan parhaassa tapauksessa ehkäistä ennalta tulevat isot hammasongelmat ja -remontit. Röntgentutkimuksessa havaitaan myös piilevät ja oireettomat suun tulehdukset, jotka vaikuttavat yleisterveyteen.
11. Miksi lääkäri joskus poistaa hampaan paikkaamisen sijaan?
Useimmiten hammas pyritään säästämään. Jos hammaslääkäri suosittelee hampaan poistoa, siihen on vahva syy. Tulehtunutta hammasta ei aina voida pelastaa millään hoidolla. Joskus poiston syynä voi olla nopealla aikataululla tulossa oleva leikkaus tai joku muu lääketieteellinen hoito. Poistetun hampaan tilalle voidaan laittaa implantti, irtoproteesi tai silta. Usein hammasrivistön viimeisten hampaiden kohdalla korvaaminen ei ole tarpeen.
Asiantuntijoina lääkäri, erikoishammaslääkäri ja suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula, Terveystalo ja erikoishammaslääkäri, HLT, Annamari Nihtilä, Itä-Suomen yliopisto.
Juttu on julkaistu ET-lehdessä 7/2018.
Näin suu pysyy terveenä
Vähennä makeaa
Myös sokerittomat mehut voivat olla haitallisia, koska ne liuottavat hampaan pintaa. Jos suu kuivuu, käytä kostuttamiseen vain hanavettä. Keskitä herkut aterioille.
Uusi rutiinit
Iän karttuessa suun puhdistukseen on hyvä käyttää enemmän aikaa ja vaivaa. Hanki sähköhammasharja ja puhdista hammasvälit kerran päivässä. Pyydä neuvoja oikeaoppiseen puhdistukseen suuhygienistiltä.
Hoida kuiva suu
Kosteuta suuta pureskelemalla riittävästi ja juomalla vettä 1,5–2 litraa päivässä. Jos jokin lääke kuivattaa suuta, kysy lääkäriltäsi, voiko lääkkeen vaihtaa vähemmän suuta kuivattavaan.
Kyllä 50-luvulla syntyneillä olisi ollut mahdollisuus hammashoitoon, ainakin hammasharjat/tahnat oli saatavilla, jos vanhemmat olisivat huoletineet lastensa hampaista.
Sain koulussa ensimmäisen hammasharjan.
Muistan yhdenkin talven kun minun hampaaseen koski ihan tajuttomasti, eikä vanhemmat vieneet hammaslääkäriin, vaikka kunnassa sellaisia olisi ollut. Lopulta tätini vei minut Helsingissä hammaslääkärille kun kipu alkoi viedä suurinpiirtein tajunnan. Vierekkäiset kaksi hammasta jouduttiin juuri hoitamaan ja tietysti kipu sitten lakkasi. Mutta kun lapsena/varhaisnuoruudessa hammashoito oli huonoa koulunkin taholta ja kotona välinpitämätöntä, niin olen joutunut myöhemmin hoidattamaan hampaita todella paljon, vaikka ahkerasti olen niitä pessyt. Joskus tuntui, että suurin osa palkasta meni hammaslääkärille. Todella paljon olen kipua kärsinyt, mutta omat hampaat ovat suussa 66v.
Jaa onko sekin muuttunut kun minulle aina sanottu,että kun tulee ikää lisää niin hampaat ei enään reikiinyy niin kuin nuorempana eiköhän suurin syy kaikenikäisillä huono suu hygienia näkee hirvreitä suita kun asiakaspalvelussa
Väitteessä on vinha perä siinä mielessä, että nykyisten vanhusten, 30 - 40 - 50 luvuilla syntyneiden hampaat ovat suuresti paikatut. Paikkaan ei tule reikiä. Sitä varsinaista hammasta, johon reikä voisi tulla, on hyvin vähän jäljellä. Iäkkäät joutuvatkin lähtemään hammaslääkäriin useimmiten sen takia, että vanhat paikat hajoavat tai että hampaat lohkeavat juuri sen vanhan ja ison amalgaanipaikan vierestä.
Julkinen hammashoito oli Suomessa takapajuista ihan tuonne 70-lukuun asti. Nykyisten ikäihmisten hampaiden kunto on todiste siitä.
